Tähän blogiin kirjoitan näkemyksiäni tai muilta omaksumiani ajatuksia.
Asiat joista kirjoitan voivat liittyä aina ammattikirjallisuudesta ödeeman hoitoon.
Luvassa on siis asiallista ja vähemmän asiallista tarinaa??
Sotahistoriaan,-teknologiaan ja muuhun aiheeseen liittyvään olen aukaissut toisen blogin, kuten myös urheilua ja vedonlyöntiä varten omansa. Ne löytyvät linkkiluettelosta oikealta. Eikä siinä vielä kaikki: huumorille on oma sivustonsa!
Mihail Sergejevitš Gorbatšov (ven. Михаи́л Серге́евич Горбачёв); 2. maaliskuuta 1931 Privolnoje, Stavropolin aluepiiri, Neuvostoliitto – 30. elokuuta 2022 Moskova, Venäjä) oli neuvostoliittolainen ja venäläinen poliitikko, joka toimi Neuvostoliiton kommunistisen puolueen viimeisenä pääsihteerinä vuosina 1985–1991 ja Neuvostoliiton valtionpäämiehenä vuosina 1988–1991.
Gorbatšovin uudistuspyrkimykset, joista käytettiin nimityksiä perestroika (”uudelleenrakentaminen”) ja glasnost (”avoimuus”), johtivat liennytykseen ja vaikuttivat kylmän sodan päättymiseen, mistä hän sai Nobelin rauhanpalkinnon, mutta samalla Neuvostoliiton kommunistinen puolue menetti aikaisemman poliittisen valta-asemansa, mikä lopulta aiheutti Neuvostoliiton hajoamisen.
Vesa-Matti ”Vesku” Loiri (4. tammikuuta 1945 Helsinki – 10. elokuuta 2022 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä, koomikko, laulaja ja muusikko. Häntä pidetään yhtenä Suomen laaja-alaisimmista viihdetaiteilijoista. Hän oli suomalaisen taiteen ja viihteen suurimpia nimiä.
Loiri on näytellyt sekä teatterissa, elokuvissa että televisiossa. Hän esitti vakavia rooleja muun muassa teatterissa Arvo Salon Lapualaisoopperassa ja Kalle Holmbergin ohjaamassa Seitsemässä veljeksessä sekä elokuvissa Mikko Niskasen Pojissa, Esko Favénin ja Tarja Laineen Rakastuneessa rammassa ja Jaakko Pakkasvirran Pedon merkissä. Koomikkona hän on tunnettu Spede Pasasen kanssa tehdyistä televisio-ohjelmista ja elokuvista, etenkin Uuno Turhapuron esittäjänä. Muita hänen suosittuja komediahahmojaan ovat mm. Nasse-setä, Jean-Pierre Kusela ja Tyyne.
Laulajana Loiri sai suosiota etenkin Eino Leinon runoihin sävellettyjen laulujen tulkitsijana. Hän on levyttänyt myös suomalaisia iskelmiä, kuten Reino Helismaan ja Juha Vainion tuotantoa, ja vuosina 2006–2008 hän julkaisi Lappi-trilogian, joka sisältää vanhoja suomalaisia pop- ja rock-kappaleita akustisina sovituksina. Levyjen nimet ovat Ivalo, Inari ja Kasari.
Vuonna 2014 Loiri esiintyi Vain elämää -televisiosarjan kolmannella kaudella.
Loiri kuoli syöpään 10. elokuuta 2022.”Hän oli Suomen kaikkien aikojen tunnetuimpia, rakastetuimpia ja menestyneimpiä viihdetaiteilijoita”, kuvailee Helsingin Sanomien musiikkitoimittaja Ilkka Mattila Loirin uraa kuolinuutisessa.
Keskellä Tyyntämerta sijaitsevilla Midwayn atollisaarilla käytiin kesäkuussa 80 vuotta sitten yksi toisen maailmansodan ratkaisevimmista taisteluista.
SAARILLA SIJAITSI Yhdysvaltojen sotilastukikohta, mutta strategisesti oli kyse isommista asioista: japanilaisten tavoitteena oli houkutella Yhdysvaltojen Tyynenmeren laivasto ansaan ja tuhota se.
Amerikkalaiset olivat kuitenkin perillä japanilaisten aikeista. Yhdysvaltalaiset olivat onnistuneet murtamaan japanilaisten käyttämän koodin, ja radioliikenne oli paljastanut Japanin suunnittelevan hyökkäystä kohteeseen ”AF”. Yhdysvaltojen radiotiedustelussa uskottiin AF:n tarkoittavan Midwayta, mutta varmuutta asiasta ei ollut. Se saatiin kuitenkin virittämällä japanilaisille ovela ansa.
Midwayn radioasema määrättiin lähettämään viesti tukikohdassa vallitsevasta juomavesipulasta. Japanilaiset nielaisivat syötin, ja pian Yhdysvaltain radiotiedustelu sieppasi japanilaisten viestin, jossa kerrottiin juomavesipulasta kohteessa AF.
KESÄKUUN 4. PÄIVÄNÄ 1942 Japani aloitti ilmahyökkäyksen Midwayta kohtaan neljältä lentotukialukselta käsin. Polttoainevarastoja syttyi tuleen ja rakennuksia tuhoutui. Saaria puolustaneet amerikkalaishävittäjät olivat helisemässä ilmataistelussa japanilaisten nopeampia ja ketterämpiä Zero-hävittäjiä vastaan.
Yhdysvaltalaisten pommi- ja torpedokoneiden vastahyökkäys japanilaisia tukialuksia vastaan epäonnistui täysin. Taistelu oli kuitenkin kaikkea muuta kuin ohi. Vara-amiraali Chuichi Nagumo oli huolissaan siitä, että Yhdysvaltain laivastosta ei näkynyt vielä jälkeäkään.
Kun näytti siltä, että Midwayhin olisi iskettävä vielä toistamiseen saaren puolustuksen nujertamiseksi, Nagumo käski varustaa kaikki käytössä olleet koneet torpedojen sijasta maakohteisiin tarkoitetuilla pommeilla. Nagumon päätös oli kohtalokas virhe, sillä torpedoita olisi tarvittu kipeästi myöhemmin. Japanilaisamiraali jahkaili myös liian pitkään koneiden lähettämisessä ilmaan.
TAISTELU SAI kuitenkin uuden ja ratkaisevan käänteen, kun Enterpriselta ja Yorktownilta nousseet Dauntless-syöksypommittajat löysivät lopulta kohteensa ja syöksyivät japanilaistukialusten kimppuun. Japanilaiset eivät pystyneet puolustautumaan kunnolla, koska japanilaiset hävittäjälentäjät olivat juuri tyhjentäneet ammuksensa amerikkalaisiin torpedokoneisiin.
Dauntless-syöksypommittajia
Pian tukialukset Akagi, Kaga ja Soryu olivat liekeissä ja tuhon omia. Hieman pohjoisempana ollut Hiryu oli jäänyt amerikkalaisilta syöksypommittajilta huomaamatta ja säästynyt.
Hiryulta nousseet koneet kävivät vastahyökkäykseen Yorktownia vastaan. Jo ennestään puolikuntoinen tukialus sai pahoja osumia ja miehistö sai käskyn jättää laiva.
Yorktown sinnitteli kuitenkin pinnalla, ja amerikkalaiset yrittivät vielä sen hinausta Pearl Harborin tukikohdan telakalle korjattavaksi. Japanilainen I-168-sukellusvene onnistui kuitenkin laukaisemaan alusta kohti neljä torpedoa, joista kaksi osui Yorktowniin ja yksi tukialusta suojanneeseen hävittäjäalukseen, joka upposi välittömästi. Yorktownilla ollut pelastusryhmä luopui toivosta pelastaa alus, joka upposi lopulta 7. kesäkuuta. Japani menetti lopulta kaikki neljä tukialustaan. Viimeisenä upposi Hiryu illansuussa 5. kesäkuuta.
Yorktown ja hävittäjäalus
NELJÄN TUKIALUKSEN lisäksi Japani menetti Midwayn taistelussa lähes 250 lentokonetta ja kaatuneina yli 3000 sotilasta. Yhdysvaltojen tappiot jäivät yhteen tukialukseen ja hävittäjäalukseen, 150 lentokoneeseen ja hieman yli 300 sotilaaseen.
Midwayn taistelu ja sitä edeltänyt Korallimeren taistelu pysäyttivät japanilaisten siihen asti menestyksekkään etenemisen Tyynenmeren alueella.
Vaikka Japanin keisarillinen laivasto oli yhä Yhdysvaltojen Tyynenmeren laivastoa voimakkaampi, japanilaisten hyökkäysoperaatiot kuihtuivat suurisuuntaisista strategisista offensiiveista paikallisiksi tai alueellisiksi manöövereiksi.
Midwayn taistelua seurasi tasapainon kausi, jonka aikana kummallakaan osapuolella ei ollut selvää meriherruutta Tyynellä valtamerellä. Taistelun tulos takasi kuitenkin, ettei japanilaisilla ollut enää toiveita sen riistämisestä itselleen.
Naton suurin jäsenmaa ja sotilasvoiman selkäranka, Yhdysvallat, on ratifioinut Suomen Nato-jäsenyyden.
Maan senaatti hyväksyi eilen illalla liittymisprotokollan äänin 95-1 (ja yksi tyhjä).
Vastaan harasivat lähinnä Donald Trumpin kannattamaa eristäytymispolitiikkaa tukemat republikaanit, joiden mukaan maan ei tulisi ainakaan ottaa lisävastuuta Euroopan puolustuksesta.
Kovin looginen näkemys ei toki ole, sillä Suomen jäsenyys auttaa merkittävästi etenkin Baltian puolustamista, johon USA on jo aiemmin sitoutunut.
Mitä Yhdysvaltain ratifioinnista sitten seuraa?
Ei varsinaisesti mitään muuta kuin se, että puolustusliiton merkittävimmän maan sitoutuminen Suomeen ja Ruotsiin on nyt tehty erittäin selväksi.
Jos Turkki ei aiheuta suurempia ongelmia, Suomi on turvallisesti Natossa luultavasti jo tämän vuoden puolella ja ainakin ennen Yhdysvaltain seuraavia presidentinvaaleja, jotka olisivat prosessia luultavasti mutkistaneet. Nyt jäsenyytemme on lopullisesti hyväksynyt 23 Nato-maata.
Kaikkien kolmenkymmenen valtion ratifioinnin jälkeen liittymissopimus menee vielä hyväksyttäväksi Suomen eduskuntaan.
