Ydinturmasta 30 vuotta

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus tapahtui lauantaina 26. huhtikuuta 1986 Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa Tšernobylin ydinvoimalaitoksessa lähellä Prypjatin kaupunkia. Tuhoutunut ydinreaktori oli vesijäähdytteinen ja grafiittihidasteinen RBMK-1000-tyyppinen. Ydinvoimalaonnettomuuden INES-yksikkö oli INES 7 (vakavin onnettomuus). Tšernobylin onnettomuus oli tähän mennessä kaikkien aikojen vakavin ja tuhoisin ydinvoimalaonnettomuus.

Lapinlahden kunnalliskodin palosta 50 vuotta

Hirsirakenteinen Koivula oli ilmiliekeissä, kun palokunta tuli paikalle puoli kahdeltatoista yöllä.

Lapinlahden kunnalliskodin mielisairasosaston palo 22.4.1966 on edelleen Suomen itsenäisyyden ajan tuhoisin palo-onnettomuus. Palon syttymisaikaan rakennuksessa oli 36 potilasta, kolme työntekijää ja kolme työntekijän perheenjäsentä.

Onnettomuus vei 31 hengen. Kaikki kuolleet olivat potilaita. Vainajat haudattiin yhteishautaan, jonne arkut kuljetettiin kuorma-autosaattueessa.

Koivulaksi kutsuttu mielisairasosasto oli rakennettu vuonna 1932. Se oli hirsirakenteinen, ja sisäpuolen seinät oli vuorattu pahville.

Palokunta oli hälytetty sammuttamaan Koivulan tulipaloja aiemminkin, ja palokunta oli pitänyt harjoituksia Koivulassa.

Koivulaa ei ollut kunnostettu vähään aikaan, koska Iisalmeen oli valmistumassa mielisairaala, johon lapinlahtelaiset potilaat oli tarkoitus siirtää seuraavana vuonna. Silloisen sosiaalihuollon piiritarkastajan Olavi Maijalan mukaan Koivula oli koko maakunnan huonokuntoisin.

Yhteishautajaiset järjestettiin 8.5.1966. Kirkonmäki oli täynnä väkeä. Vainajat tuotiin paikalle valkoisissa arkuissa kuorma-autojen lavoilla.

31 vainajasta 27 haudattiin yhteishautaan vanhalle hautausmaalle kirkkoa vastapäätä.

Palon syttymissyy jäi mysteeriksi, mutta syttymisalue saatiin selville. Palo sai alkunsa rakennuksen keskeltä, miesten tupakkahuoneen vaiheilta. Syttymissyistä pystyttiin rajaamaan pois lämmityskattila, joka sijaitsi kellarikerroksessa toisessa osassa rakennusta kuin mistä palo alkoi. Palon jälkeen tehtiin kokeita savupiipussa, joka todettiin ehjäksi. Myös sähköjohdot tutkittiin.

Palon syttymisaikaan hoidossa oli kaksi pyromaania. Heidän osuuttaan spekuloitiin, mutta todisteita ei saatu. He menehtyivät palossa.

Poliisin tutkinnoissa ei myöskään selvinnyt mitään, mikä olisi antanut aiheen syyttää ketään laiminlyönnistä. Siksi palosta ei istuttu koskaan käräjiä ja poliisi joutui hautaamaan jutun selvittämättömänä.

31 kuolleesta 27 haudattiin yhteishautaan vanhalle hautausmaalle Lapinlahden kirkkoa vastapäätä. Hautajaiset pidettiin 8.5.1966

Palopaikalla työskenteli poliisin ja keskusrikospoliisin tutkijoita sekä poliisitarkastajia, mutta syttymissyytä ei saatu koskaan selville. 

Kunnalliskodin mielisairasosaston palossa jäi pystyyn vain savupiippu. Se tutkittiin, eikä hormista löydetty mitään vikaa.

Lapinlahden palokunta oli paikalla kolmessa minuutissa hälytyksestä. Lisäksi apuun tulivat Iisalmen, Iisalmen maalaiskunnan, Varpaisjärven ja Siilinjärven palokunnat.

Vainajat siunattiin yhteishautaan 8.6.1966. Siunausta johti piispa Olavi Kares. 

Tutkijat pääsivät työhönsä vasta kaksi päivää palon jälkeen, koska raunioiden piti antaa jäähtyä. 

Lapinlahden kunnalliskodin mielisairasosasto Koivula ennen paloa

Tekstin lähde: Savon Sanomat/Vuokko Nissinen

Kuvat:  Savon Sanomat

OJ287

100-vuotislahja Einsteinin teorialle

 

 

Massiivinen musta aukko auttoi suomalasitutkijoiden johdolla vahvistamaan Einsteinin teoriaa.

Suurin tunnettu musta aukko on 3,5 miljardin päässä galaksissa, joka tunnetaan nimellä OJ287, Nyt aukon pyörimisnopeus ja massa on saatu ensimmäistä kertaa tarkasti mitattua.
Tutkimukseen osallistui lähes sata tutkijaa eri puolilta maailmaa, ja sitä koordinoi professori Mauri Valtonen Turun yliopiston fysiikan ja tähtitieteen laitokselta.
Mustan aukon massa on 18,3 miljardia kertaa auringon massa. Pyörimisvauhti on hiukan alle kolmasosa suurimmasta pyörimisnopeudesta, joka mustalla aukolla voi olla.
Mittauksen mahdollistaa se, että mustalla aukolla on pienempi seuralainen, jonka liikettä tarkkailemalla suuremman mustan aukon ominaisuudet selviävät. Mustan aukon  pyöriminen aiheuttaa vääntöä kiertorataan, joka on mitattavissa, kertoo professori Valtonen.
Valtosen mukaan tiedoilla on enemmänkin kuin kuriositeetti arvoa. Niistä voidaan päätellä onko Einsteinin sata vuotta sitten esittämä yleinen suhteellisuusteoria todella ainoa oikea tapa kuvata painovoimaa.

Kun tutkijat mittasivat musta-aukkopari OJ287:n lähettämien painovoima-aaltojen voimakkuutta, tulokset sopivat Einsteinin teorian kanssa kahden prosentin tarkkuudella.
Einsteinin teorian syntymäpäivänä pidetään 18. marraskuuta 1915.
Tarkalleen sata vuotta myöhemmin OJ287:ssa alkoi säteilypurkaus, joka johti uuteen yleisen suhteellisuusteorian varmistukseen. Siten OJ287:n purkaus ja gravitaatioaaltojen ensimmäinen mittaus 14.9.2015 olivat sopivia syntymäpäivälahjoja Einsteinein sata-vuotiaalle painovoimateorialle, Valtonen myhäilee.
Ratkaisevaa osa havaintojen tekemisessä näytteli Kanarian saarilla sijaitseva yhteispohjoismainen Nordic Optical Telescope.

The Nordic Optical Telescope

 

 

Blogitekstin lähteet: Apu 13/2016 - Internet