Hitlerin kuolemasta tasan 70 vuotta

Ihmiset juhlivat diktaattorin kuolemaa ympäri maailma.

 

30 . huhtikuuta 1945 toinen maailmansota, joka oli alkanut 1.9.1939, oli päättymässä Euroopan osalta tuhoutuneen Berliinin raunioille. Neuvostojoukot joutuivat vielä taistelemaan Berliinin kaduilla, kuten myös länsiliittoutuneet läntisissä Saksan osissa.

 

Neuvostosotilaita sekä kuollut saksalainen sotilas Berliinissä 1945. Saksalaissotilaan uniformuun on kiinnitetty rautaristi.

 

Hitlerin uni viimeisenä yönä oli jäänyt vian kolmen tunnin mittaiseksi. Puolenyön jälkeen 30.huhtikuuta 1945 hän oli hyvästellyt henkilökuntansa ja vetäytynyt hetkeksi lepäämään. Kello 5 aamulla Hitler nousi ylös ja pyysi valtakunnankanslian ja sen alla sijaitsevan Fuhrerbunkkerin puolustuksesta vastaavan SS-Brigadefuhrer Wilhelm Monken antamaan tilanneraportin.

"Venäläiset ovat Potsdamer Platzilla, alle 400 metrin päässä valtakunnankansliasta", kertoi SS-kenraalimajuri Mohnke tilanteen toivottomuudesta.
Puolilta päivin Hitler tapasi vielä Berliinin puolustuksesta vastaavan tykistökenraali Helmut Weidlingin, joka ilmoitti näkemyksenä: Taistelu Berliinistä hävittäisiin saman päivän iltaan mennessä.

Puna-armeijan sotilaiden punalipun nosto Berliinin Valtiopäivätalon harjalla 2.5. 1945

Ironista kyllä venäläisten ykköstavoite ei natsijohtajien pelosta huolimatta ollut Fuhrerbunker, jonka he valtasivat vasta kaksi päivää myöhemmin 2. toukokuuta, Venäläiset eivät uskoneet Hitlerin olevan enää Berliinissä, vaan paenneen esikuntineen etelään jo paljon aiemmin.

Hitler saneli viimeisen päiväkäskynsä ja antoi saarroksissa oleville joukoille luvan yrittää läpimurtoa pienissä ryhmissä ulos Berliinistä. Natsijohtaja teki myös päätöksen kohtalostaan.

"Huhtikuun 30. päivä 1945 Bormann ilmoitti minulle puolenpäivän jälkeen, että Hitlerin päätös on lopullinen; hän aikoo ampua itsensä tänään. Myös Eva Braun tekee itsemurhan. Ruumiit on määrä polttaa", todisti Hitlerin adjutantti Otto Guntsche 1956.
Hän antoi määräyksen kerätä mahdollisimman paljon polttoainetta ja viedä ne bunkkerin sisäänkäynnin luo.

Noin kello 13 Hitler nautti viimeisen ateriansa sihteeriensä Gertraud Jungen ja Gerda Christianin kanssa. Aterian jälkeen Hitler hyvästeli sihteerinsä ja pari tuntia myöhemmin, kello 15:20-15:25 hän sulkeutui asuintiloihinsa yhdessä Eva Braunin kanssa.

Adolf Hitler ja Eva Braun Baijerin Obersalzbergin teehuoneessa silloin kun kaikki oli vielä toisin.

 

Eri lähteistä riippuen Hitlerin itsemurha tapahtui 30.4.1945 kello 15:30-15:50. Hitlerin huoneiden rautaovien läpi ei kuulunut ääniä, esimerkiksi laukausta. Hitlerin sotilaspalvelija Heinz Linge oli ensimmäinen, joka meni sisään Hitlerin huoneistoon.

Linge ja Gunsche kuvailivat kuulustelijoilleen 1950-luvulla mahdollisimman tarkoin näkymän Hitlerin olohuoneessa. Heidän kertomuksensa ovat hyvin yhteen pitäviä.

”Adolf Hitlerin ja Eva Braunin ruumiit ovat sohvalla eteisen ovea vastapäätä. Hitler istuu edestä katsoen vasemmalla. Hänen päänsä on retkahtanut hieman vasemmalle ja eteen. oikea käsi retkottaa yli käsinojan. Hänen silmänsä ovat auki.", kertoi Linge.
Heti Lingen ja Bormannin jälkeen olohuoneeseen tullut Gunsche kertoi: ”Näen haavan hänen oikeassa ohimossaan, juuri  kohdassa, jossa oikea kulmakarva päättyy. Siinä on verta ja tummunut jälki. Hänen suunsa on osin avoinna. Lattialla käsinojan alla on pieni lätäkkö verta.
Gunsche meni viereiseen kokoushuoneeseen ja ilmoitti siellä odottaville: ”Fuhrer on kuollut!.
Lingen mukaan Eva Braunin ruumis makasi sohvalla puoli-istuvassa asennossa, vartalo noin30 sentin päässä Hitleristä. Braun oli nostanut jalkansa sohvalle vasemmalle. ”Hänen silmänsä ovat avoinna ja huulet tiukasti yhteen puristuneina. Hänessä ei ole näkyviä vammoja.”

 

Hitler oli surmannut itsensä laukauksella ohimoon ja Eva Braun ottamalla sinihappomyrkkyä. Hitlerin ja Braunin ruumiit vietiin bunkkerin ulkopuolelle, valeltiin bensiinillä ja sytytettiin tuleen.

Järjetön taistelu Berliinistä jatkui Hitlerin kuolemasta huolimatta. Vasta yli vuorokausi itsemurhan jälkeen 1. toukokuuta 1945 kello 22.26 Radio Hamburg kertoo kansalle uutisen: ”Fuhrerin päämaja ilmoittaa, että Fuhrerimme Adolf Hitler kaatui tänään iltapäivällä komentopaikallaan valtakunnankansliassa taistellessaan bolsevismia vastaan viimeiseen hengenvetoon saakka”.

 

 LEHTIEN ETUSIVUT KERTOIVAT HITLERIN KUOLEMASTA

 

 

 

 

PERIKATO (elokuva Hitlerin viimeisistä päivistä)

 

 

 

Artikkelin tekstilähteet: IS teema: natsien tuho, Internet

Kuvat: Internet

Video: Youtube

Vietnamin sodan päättymisestä 40 vuotta

Toinen Saigonin taistelu oli Vietnamin sodan yksi ratkaisevimmista ja viimeisistä taisteluista.
Saigonin ensimmäinen taistelu tapahtui Têt-hyökkäyksen aikana 30. tammikuuta – 7. maaliskuuta 1968. Tuolloin Vietkongin sissit tunkeutuivat Saigoniin.

Cholonin aluetta Saigonissa Têt-hyökkäyksen jälkeen 1968

Saigonin toinen taistelu alkoi 29. huhtikuuta 1975 Pohjois-Vietnamin vakinaisen armeijan raskaalla tykistökeskityksellä. Saigon kukistui ja antautui 30. huhtikuuta 1975. Saigonin valtausta seurasi Etelä-Vietnamin antautuminen ja Vietnamin sodan päättyminen. Saigonin uudeksi nimeksi tuli vuonna 1976 Hồ Chí Minhin kaupunki.

Pohjois-Vietnamilainen panssarivaunu murtautuu Presidentin palatsin portin läpi Saigonissa 30.4.1975.

Kaupungin kukistumista edelsi lähes kaikkien yhdysvaltalaisten siviilien ja sotilashenkilöiden hätäevakuointi kaupungista yhdessä kymmenien tuhansien etelävietnamilaisten siviilien kanssa. Evakuointi kulminoitui Operaatio Frequent Windissä, joka oli historian laajin helikoptereilla suoritettu evakuointi.

CIA:n henkilöstön evakuointia Saigonissa 29.4.1975

 

 

Pertti "Spede" Pasasen syntymästä 85 VUOTTA

 

Kuopiossa syntynyt Pertti ”Spede” Pasanen (10.4.1930 – 7.9.2001) oli aikansa tunnetuin savolainen.

Pertti ”Spede” Pasanen oli hauska mies, jonka vitsit ja naaman ilveet naurattivat koko Suomen kansaa puolen vuosisadan ajan. Koomikossa oli kuitenkin myös monta muuta puolta. Hän oli ehtymätön ideanikkari ja keksijä, taitava käsikirjoittaja, menestyvä elokuvatuottaja, piinkova liikemies tai periksiantamaton pelimies ja urheilijaluonne. Halutessaan hän olisi luonut maineikkaan uran piirtäjänä ja mainosmiehenä.

 

 

Pako Venäjältä

Ulkomaalaiset pakenevat Venäjältä: Suomalaisista yli kolmannes jo muuttanut

 Epävarma poliittinen tilanne ja ruplan kurssin syksyinen syöksy ajavat ulkomaalaisia yrityksiä ja työntekijöitä pois Venäjältä. Pelkästään vuoden 2014 aikana lähes 500 000 länsimaista muutti pois maasta.

Suhteellisesti eniten maasta pois ovat muuttaneet espanjalaiset ja suomalaiset. Suomalaisia asui Venäjällä vielä vuoden 2014 tammikuussa lähes 120 000, nyt enää runsas 70 000, eli 38 prosenttia vähemmän. Espanjalaisten kohdalla muutos on vielä hurjempi: 40 prosenttia vielä vuonna 2014 Venäjällä asuneista on muuttanut pois.

Venäjän maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan Venäjällä asuu nyt kuitenkin ukrainalaispakolaisten takia enemmän ulkomaalaisia kuin koskaan aiemmin. Jos Ukrainasta saapuneita ei lasketa mukaan, on ulkomaalaisten määrä kuitenkin vähentynyt merkittävästi.


Lähde: MTV3