JATKOSOTA 25.6.1941 - 19.9.1944
Mannerheim, Hitler ja Ryti.
Mannerheimin syntymäpäivillä 4.6.1942 (Mannerheim täytti 75 vuotta)
ILMAHYÖKKÄYKSIÄ 19 PAIKKAKUNNALLA
25.-26 kesäkuuta Neuvostoliitto aloittaa sodan Suomea vastaan pommittamalla juhannuksen aatonaattona 19 paikkakuntaa eteläisessä Suomessa. Raskaimpien ilmahyökkäyksien kohteeksi joutuvat Turku ja Heinola, mutta pahoja vaurioita kärsivät myös Kouvola ja Kotka sekä vähäisempiä vahinkoja Inkeroinen, Utti, Rauma, Lahti, Mikkeli, Nokia ja Joensuu sekä Hangon neuvostotukikohdan ympäryskunnat.
Ilmahyökkäys Turkuun alkaa 25.6. aamulla klo 6.10, kun noin 30 SB-pommikonetta ilmaantuu yllättäen kaupungin ylle pudottaen pommilastinsa pääasiassa satama-alueelle ja Artukaisten lentokentän maastoon. Kaupungissa syttyy useita tulipaloja, joissa mm. Turun linna tuhoutuu osittain. Päivän aikana neuvostokoneet hyökkäävät vielä neljästi. Pahoin yllätetyt ilmatorjuntapatterit ja hävittäjät onnistuvat karkottamaan joitakin muodostelmia.
Tupolev SB-2, Neuvostoliiton yleisin pommikonetyyppi talvisodassa ja jatkosodan alussa.
Helsingissä hyökkäykset kohdistuvat pääasiassa Malmin lentokentälle. Pääkaupungin ilmatorjunta ehtii kuitenkin saamaan hälytyksen ajoissa ja niin vahingotkin jäävät turkua vähäisemmiksi.
Neuvostokoneet eivät onnistuneet myöskään sanottavammin vahingoittamaan Suomen lentoasetta. LeLv 24:n ja LeLv26:n Brewster- ja Fiat-hävittäjät sen sijaan pudottavat ilmataisteluissa 24 vihollispommittajaa. Kiivaimmat yhteenotot käydään Joroisten ja Selänpään lentokenttien yllä.
Ensimmäisten sotapäivien ilmapommituksissa kuolee toista sataa ja haavoittuu yli 500 ihmistä.
Suomalainen IT-tykki valmiina tulittamaan
25.6 Päämaja siirtyy Mikkeliin. Kello 19.00 alkaen pääministeri Rangell toteaa eduskunnan salaisessa istunnossa pitämässään puheessa Suomen olevan sodassa. Ruotsi julistautuu puolueettomaksi Saksan ja Neuvostoliiton välisessä sodassa, mutta sallii edelleen saksalaisjoukkojen kuljetuksen rautateillään.
26.6. Presidentti Ryti pitää radiossa puheen, jossa hän sanoo Suomen joutuneen Neuvostoliiton hyökkäyksen kohteeksi.
Risto Heikki Ryti (3.2.1889-25.10.1956)
Suomen tasavallan 5.presidentti 19.12.1940-4.8.1944
Presidentti Ryti palauttaa radiopuheessaan kansalaisten mieliin kaikki Suomen ja Neuvostoliiton väliset vaikeudet ja Suomen tekemät myönnytykset. Presidentin mielestä jo Moskovan rauhanteon ehdot viittasivat uuden sodan valmisteluun, koska uusi raja rikkoi luonnolliset puolustusmahdollisuutemme. Hangosta oli tehty "Suomen sydäntä vastaan tähdätty pistooli" ja Sallan radasta "Suomen selkään suunnattu tikari". Ryti paljastaa puheessaan myös Molotovin suunnitelman Suomen likvidoimiseksi jonka Hitler oli marraskuussa 1940 torjunut ja josta suomalaisten tuli olla Saksan valtakunnankanslerille "mitä syvimmässä kiitollisuuden velassa".
Presidentti Ryti kuvailee lisäksi Suomen vuosisataista idänpainetta, ja päättää sitten puheensa optimistisesti: "Tämän paineen helpottamiseksi, ikuisen uhkan hävittämiseksi, tulevien sukupolvien onnellisen ja rauhallisen elämän turvaamiseksi me nyt käymme taisteluun. Ja meillä on tällä kertaa ehkä paremmat mahdollisuudet onnistumiseen kuin kenties milloinkaan aikaisemmin. Kohtalon Herra, jonka käsissä kansamme elämä on, johdattakoon meitä ja vieköön taistelumme lopulliseen voittoon."
Näin alkoi Jatkosodaksi alkanut vaihe Suomen historiassa. Paljon on puhuttu oliko "liittoutuminen" Saksan kanssa järkevää ja olisiko sota voitu välttää. Sen verran olen saanut itselleni taustatietoa eri medioista, kirjoista jne. ja Venäjän aukaistessa arkistojaan on yleisessä tiedossa, että Neuvostoliiton tarkoitus oli miehittää Suomi. Eli Suomea odotti sama kohtalo kuin Baltian maita: miehitys, kyyditykset, puhdistukset, venäläistäminen. Toisaalta vaikka Suomi olikin aloittanut yhteistyön Saksan kanssa ja päättänyt liittyä sotaan Neuvostoliittoa vastaan, Neuvostoliitto teki asialle itse oikeutuksen aloitettuaan asutuskeskusten pommitukset 25.6. Näin Neuvostoliitto saatiin näyttämään sodan aloittajalta tavallisten ihmisten silmissä.
Saksalaiset tankit etenevät Venäjän aroilla.
Vielä vuonna 1941 Saksan armeija vaikutti pysäyttämättömältä.
Neuvostoliiton heikkous ja Saksan voittamattomuus osoittautui kuitenkin harhaksi ja Suomi säilytti lopulta itsenäisyytensä täpärästi. Tali-Ihantalan torjuntataistelu 1944 ja länsiliittoutuneiden ilmeinen haluttomuus antaa Stalinille "vapaita käsiä" Suomen suhteen estivät Suomen täydellisen miehityksen.
Euroopassa oli kolme sotaan osallistuneen maan pääkaupunkia mitä ei miehitetty minkään sotaakäyvän maan toimesta. Ne olivat Moskova, Lontoo ja Helsinki. No, Helsinkiin tuli kylläkin rauhanteon jälkeen liittoutuneiden valvontakomissio, tässä tapauksessa neuvostoliittolainen. Olihan se sekin jonkin sortin miehitys. Porkkalan alue piti kaiken lisäksi antaa Neuvostoliitolle vuokralle 50 vuodeksi sotilastukikohdaksi eli Suomen alueelle oli neuvostoliittolaisia joukkoja. Porkkala palautettiin kuitenkin jo 1956 takaisin Suomen hallintaan.
Valvontakomission puheenjohtaja Andrei Zdanov ja Suomen presidentti Juho Kusti Paasikivi (27.11.1870-14.12.1956 , 7.presidentti 11.3.1946-1.3.1956) neuvonpidossa.
