ESTONIAN UPPOAMISESTA 25 VUOTTA

 

Estonian uppoaminen 25 vuotta sitten on yksi merihistorian traagisimmista katastrofeista. Kauhistuttavana syyskuisena yönä vuonna 1994 yli 850 ihmistä kuoli, mutta on heitäkin, jotka selvisivät hengissä myrskyävällä, pimeällä merellä - vaikka laiva painui syvyyksiin vain noin 30 minuuttia ensimmäisen hätäkutsun lähettämisen jälkeen.

Tänään lauantaina 28.9.2019 tulee kuluneeksi 25 vuotta siitä, kun matkustaja-autolautta Estonia upposi myrskyävällä Itämerellä noin 40 kilometrin päässä Utön saarelta. Aluksen kyydissä oli 989 matkustajaa ja miehistön jäsentä. Estonian kaltaisen onnettomuuden ei koskaan pitänyt olla mahdollinen Itämerellä. Sen syy ja seuraukset puhuttavatkin yhä.

Estonia painui pohjaan 28. syyskuuta 1994 vain vajaa tunti ensimmäisten onnettomuutta enteilleiden havaintojen ja vain puoli tuntia ensimmäisen hätäkutsun lähettämisen jälkeen. Ensimmäinen tragediaa enteillyt metallinen pamaus kuultiin keularampin luota kello 0.55. Kello 1.14 keulavisiiri putosi mereen ja veti autokannen rampin täysin auki. Alukseen alkoi tulvia rajusti vettä ja se kallistui nopeasti. Kello 1.50 alus katosi meren pinnan alle. Merenkäynti oli ankaraa ja aikaa pelastumiselle jäi vain vähän. Silti 137 ihmistä onnistui pelastautumaan kuolemanloukuksi muuttuneelta alukselta.

Estonia lepää Itämeressä 80 metrin syvyydessä. Sukeltajat kuvasivat osana tutkintaa meren pohjaan painuneen aluksen.

Selostettu animaatio M/S Estonian uppoamisesta

KURUN TRAGEDIASTA 90 VUOTTA

Suomen suurimmasta sisävesihaaksirikosta tulee kuluneeksi 90 vuotta – höyrylaiva Kuru upposi rajussa myrskyssä Näsijärvellä.

Höyrylaiva Kurun uppoamisesta tulee tänään kuluneeksi 90 vuotta. Matkustajia Tampereelta Kuruun kuljettanut alus kaatui rajussa myrskyssä Näsijärvellä lähellä Siilinkaria 7. syyskuuta 1929. Onnettomuudessa hukkui lähes 140 ihmistä. Rajussa syysmyrskyssä tapahtuneesta haaksirikosta selvisi hengissä vain parikymmentä ihmistä.
Höyrylaiva Kurun uppoaminen on Suomen sisävesiliikenteen suurin haaksirikko.

Noin kolmannes onnettomuudessa kuolleista oli kurulaisia, jotka olivat lähteneet kotimatkalle Tampereelta. Pienellä paikkakunnalla haaksirikon seuraukset koskettivat tavalla tai toisella lähes jokaista asukasta.

Höyrylaiva Kuru oli paikkakuntalaisten ylpeys, joka 1920-luvulla tunnettiin Näsijärven voimakkaimpana ja nopeimpana laivana. Kurulaisilla on Näsijärven pohjoispäästä noin 100 kilometrin matka Tampereelle, ja laiva oli tuolloin nopein ja luotettavin kulkuväline.
Turmapäivänä riehui kova syysmyrsky, minkä vuoksi pienemmät laivat eivät uskaltaneet lainkaan lähteä vesille. Tuulen nopeuden kerrotaan rajuimmillaan olleen jopa 11 beaufortia eli noin 30 metriä sekunnissa.

Matkustajia oli tavallista enemmän, lähes 150 henkeä, ja lisäksi laivassa oli 12-henkinen miehistö. Useat Tampereella asuneet oppikoululaiset ja nuoret tehdastyöläiset olivat lähdössä viikonlopuksi maalle vanhempiensa luo. Lisäksi oli maitotilipäivä, joten monet olivat käyneet noutamassa maitorahojaan meijerien konttoreista.
Myrsky kaatoi Kuru-laivan pian satamasta lähdön jälkeen lähellä Siilinkarin saarta. Alus upposi nopeasti, eivätkä kaikki matkustajat ehtineet edes siitä ulos. Pelastustöissä ahkeroineet alukset Tarjanne ja Näsijärvi saivat vedestä ylös 22 eloonjäänyttä.

Teksti: Karjalainen 7.9.2019
Kuvat: Karjalainen 7.9.2019 & Wikipedia

Lisätietoa: WIKIPEDIA

TOISEN MAAILMANSODAN SYTTYMISESTÄ 80 VUOTTA

Toinen maailmansota alkoi päivälleen 80 vuotta sitten, kun Saksa hyökkäsi Puolaan.

Saksan panssarivaunut ylittävät joen Puolaan.

Saksalaiset lavastivat aamuyöllä 1. syyskuuta 1939 rajaselkkauksen, josta syyttivät puolalaisia. ”Rauhanomaiselle laivastovierailulle” Danzigin satamaan muutama päivä aiemmin saapunut taistelulaiva Schleswig-Holstein ampui sodan ensimmäiset laukaukset klo 04.45 kohti pientä puolalaista varuskuntaa, käynnistäen toisen maailmansodan ensimmäisen taistelun. Joidenkin historioitsijoiden mukaan Luftwaffen pommittajien ensimmäiset pommit osuivat sairaalaan ja kirkkoon Wieluńissa viittä minuuttia aiemmin.

 

Schleswig Holstein tulittaa Gdyniaa 13.09.1939.

Pian tämän jälkeen Saksan armeija vyöryi rajan yli. Adolf Hitler puhui aamulla radiossa: ”Viime yönä puolalaiset vakinaisten maavoimien sotilaat ensimmäisen kerran tulittivat aluettamme. Kello 5.45 me aloimme vastata tuleen, ja tästä lähtien pommeihin vastataan pommeilla.” Sota oli syttynyt.

Hitler seuraa joukkojensa etenemistä Puolan alueella.

Britannia ja Ranska vaativat Saksaa vetäytymään, mutta Saksa ei vetäytynyt. Seurauksena maat julistivat sodan Saksaa vastaan. Sota laajeni suurimpaan mittaansa vuonna 1941 kun Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon ja Japani teki yllätyshyökkäyksen Yhdysvaltoja vastaa Pearl Harbouriin.

Euroopan osalta sota tuli päätökseen toukokuussa 1945, kun Saksa antautui.

Sota päättyi Tyynellämerellä saman vuoden elokuussa Japanin antautumiseen, kun Yhdysvallat pudotti atomipommit kahteen japanilaiskaupunkiin.

JU-87 syöksypommittajat eli Stukat Puolan taivaalla.