Loppuuko maapallolta tila?
Uusimpien ennusteiden mukaan maailman väkiluku kasvaa nykyisestä 7,3 miljardista 11,2 miljardiin vuoteen 2100 mennessä.
Kun vuonna 1930 väestöstä 30 prosenttia asui kaupungeissa, osuus on tänään 55 prosenttia. Vuonna 2050 jo kaksi kolmasosaa ihmisistä on asettunut kaupunkialueille.
Megakaupunkeja, joissa on yli 10 miljoonaa asukasta, uskotaan syntyvän kehittyvän talouskasvun maihin kuten Kiinaan, Intiaan , ja Nigeriaan. Yksi kehitystrendi ovat niin sanotut mega-alueet, joita muodostuu useiden kaupunkien kasvaessa kiinni toisiinsa. Yksi tällainen alue on jo nyt Kiinan Helmijoen suisto, jonka kaupunkiverkostossa asuu jo reilusti yli 100 miljoonaa ihmistä.
Afrikkaa odottaa huikea väestönkasvu. Afrikassa asuu nyt miljardi ihmistä, mutta vuoteen 2100 mennessä määrä kasvaa yli neljään miljardiin.
Yhteiskunnalle tulee suuri haaste asumisen peruspalveluiden, kuten juomaveden, puhtaanapidon ja jätteiden käsittelyn järjestämisestä.
Pelkona onki , että suuri osa ihmisistä päättyy asumaan kaupunkeja ympäröiviin slummeihin. Maailmassa on ja paljona suurkaupunkeja, kuten Lagos, Dhaka ja Mumbai, joissa puhtaasta vedestä pitää maksaa maltaita ja jätteitä on joka paikassa.
Vaikka ihmismäärä kasvaakin huimasti, ei asuintila maapallolta lopu. Tällä hetkellä puolet kaikista ihmisistä asuu alueilla, jotka kattavat yhteensä vain kolme prosenttia koko maapallon maa-alueista. Uhkana ei olekaan se, että kaupungit peittävät allensa sademetsät ja muut luonnontilat. Suurempi haaste on kaupungistumisen epäsuora vaikutus metsä- ja maanviljelyalueisiin.
Kasvavat kaupungit tarvitsevat puuta rakentamiseen, viljelyalueita ruoan kasvattamiseen ja paikkoja, jonne hävittää päivittäin syntyvät tuhansien kilojen jätemääränsä.
Lähde: Apu 38/2015 , BBC
Kuvat: Internet
Video: Youtube
