HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2015

Eipä tässä muuta kun - Toivottelen

OIKEIN HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2015

..... eli VUOHEN Vuotta - jos tuleviin maailman valtiaisiin

eli kiinalaisiin on uskominen!

 

 

Vuohi (lammas) on kahdeksas kiinalaisista horoskooppimerkeistä. Vuohen vuonna syntyneitä pidetään rauhallisina, ystävällisinä, vilpittöminä, hyväsydämisinä, ujoina, taiteellisina ja pessimisteinä.
Vuohen kuukausi: n. 7.7.- 7.8.
Vuohen tunti: 13 - 15

10 vuotta Kaakkois-Aasian tsunamista

Tapaninpäivänä 2004 monenmaailma mullistui. Intian valtameressä tapahtunut maanjäristys nostatti sarjan jättiläisaaltoja. Ne saivat aikaan hävitystä rannoilla.

 

 

Suuronnettomuus saavutti täyden mittansa vähitellen.

Sunnuntai 26.12.2004

7:59 Maanjäristys, jonka voimakkuus oli 9 Richterin asteikolla . Liikutti merenpohjaa Sumatran luoteisrannikolla. Talot tärisivät esimerkiksi 1260 km:n päässä episentrumista sijaitsevassa Thaimaan pääkaupungissa Bangkokissa.

8:15 Jopa 30 metriä korkeat hyökyaallot saavuttivat Sumatran ja tuhosivat rannikon asutuskeskuksia. Pian sen jälkeen tsunami ehti Bengalinlahden eteläosaan, jossa sijaitsee Intialle kuuluva Nikobaarien ja Andamaanien saaristo.

9:30 Tsunami yllätti Etelä-Intian, Sri Lankan ja Thaimaa rannikoilla asuvat ja lomailevat ihmiset. Sen takia kuoli eniten ihmisiä Indonesian ohella Sri Lankassa.

11:00 Seuraavana tulivat Malediivit. Tsunami jatkoi matkaansa kohti Afrikan itärannikkoa. Sen vaikutuspiiriin kuului vielä Etelä-Afrikan kaakkoisosassa sijaitseva Port Elizabeth. Sinne vyöryi puolessa vuorokaudessa 8000 kilometriä matkannut aalto, jonka korkeus oli yhä kolmisen metriä.

 

Seuraavat päivät ja viikot

Maanantai 27.joulukuuta

Pelastustyöt saatiinn käyntiin. YK alkoi toimittaa hätäapua. Ensimmäisten arvioiden mukaan kuolonuhrien määrä saattoi nousta jopa 27 000:een.

Tiistai 28.joulukuuta

Uutistoimisto AFP ilmoitti iltapäivällä, että yli 55 000 ihmisen pelättiin saaneen surmansa.

Keskiviikko 29.joulukuuta

Arvio kuolleiden määrästä synkkeni 77 000:een. Tuhoalueilla etsittiin kuumeisesti ruumiita, jotta ne eivät ehtisi mädäntyä, saastuttaa vettä ja kasvattaa kulkutautien vaaraa.

Torstai 30.joulukuuta

Aamulla ilmoitettiin, että kuolleita oli 82 847. Saman päivän iltana luku oli kuitenkin selvästi suurempi: 114 000. YK:n pääsihteeri Kofi Annan kuvasi luonnonmullistusta maailmanlaajuiseksi katastrofiksi, jollaista ei ole ennen nähty.

Perjantai 31.joulukuuta

Arvio kuolonuhrien määrästä oli hilattu jo 124 000:een. Masentavat uutiset hillitsivät uudenvuodenjuhlintaa, ja monissa maissa pidettiin hiljainen hetki vainajien muistoksi.

Lauantai 1.tammikuuta 2005
Kansainvälisen avustustyön piiriin pääsivät vihdoin myös eristyksiin joutuneet tuhoalueet, kuten tsunamista pahiten kärsinyt Banda Aceh Sumatran pohjoisosassa. YK arvioi tässä vaiheessa kuolleiden määräksi vähintään 150 000.

Keskiviikko 5. tammikuuta 2005
YK tiedotti, että jopa 1,3 miljoonaa ihmistä oli jäänyt kodittomaksi Indonesiassa ja Sri Lankassa , joissa tsunami aiheutti kaikkein suurinta tuhoa.

Keskiviikko 19. tammikuuta 2005
Käsitys kuolleiden määrästä tarkentui vähin erin. Lopulliseksi luvuiksi tuli 250 000.

 

Kaakkois-Aasian Tsunami

• Intian valtameren merenalainen maanjäristys tapahtui 26.12.2001.
• Se oli voimakkuudeltaan 9,0 magnitudia, joka on vahvin järistys sitten 1964 .
• Järistys aiheutti valtavia hyökyaaltoja, tsunameja, jotka tuhosivat suuria alueita Kaakkois-Aasian rannikolta.
• Eniten kärsineitä maita olivat Indonesia, Sri Lanka, Intia ja Thaimaan.
• Tsunamissa kuoli yli 250 000 ihmistä. Heistä 179 oli suomalaista, 543 ruotsalaista, 539 saksalaista.
• Hallitusten välisen valtamerikomission ylläpitämä tsunamivaroitusjärjestelmä laajeni vuoden 2004 jälkeen.
• 2004 käytössä oli vain kuusi Tyynen valtameren pohjaan kiinnitetty mittauslaitetta, nyt niitä on jo yli 50.

Blogitekstin lähteet: Tieteen Kuvalehti 18/2014, Apu 52/2014

Kuvat: Internet; Video: Youtube

 

Nicolae Ceausescun teloituksesta 25 vuotta

Tänään tuleee kuluneeksi 25 vuotta Romaniaa hallinneen diktaattorin Nicolae Ceausescun teloituksesta.

Nicolae Ceausescu ja hänen vaimonsa Elena pikaisessa oikeudenkäynnissä juuri ennen teloitusta 25. joulukuuta 1989.
 

Ceausescun kuolema päätti vuosikymmeniä kestäneen kommunistisen diktatuurin.
Ceausescu pakeni vaimonsa Elenan kanssa pääkaupungista Bukarestista kommunistihallintoa vastustaneiden laajojen mielenosoitusten seurauksena joulukuussa 1989. Vain muutaman tunnin paon jälkeen heidät saatiin kiinni, tuomittiin ja teloitettiin 25. joulukuuta.

Vuonna 1918 syntynyt Ceausescu nousi Romanian kommunistisen puolueen pääsihteeriksi vuonna 1965. Hän oli johtajakautensa alkuvuosina suosittu hahmo kotimaassaan ja lännessä Neuvostoliiton ylivaltaa vastustavan linjansa vuoksi. Ceausescun Romania ei esimerkiksi osallistunut Tshekkoslovakian miehitykseen vuonna 1968.
Ajan myötä Ceausescu ryhtyi kuitenkin harjoittamaan yhä itsevaltaisempaa politiikkaa. Hän rakensi ympärilleen henkilökultin ja nimitti kymmeniä sukulaisiaan korkeisiin virkoihin. Sortohallintoa tuki salainen poliisi Securitate ja tiukka mediasensuuri.

Tuhannet hallitusta vastustavat ihmiset täyttivät Bukarestin keskustan joulukuussa 1989

Romania velkaantui rajusti 1970-luvun mittaan, ja 1980-luvulla maassa jouduttiin toteuttamaan ankara säästöohjelma, mikä osaltaan lisäsi kansan tyytymättömyyttä Ceausescua kohtaan.
Ceausescun hallinto oli yksi Euroopan viimeisistä kaatuneista kommunistihallinnoista. Sen kaatuminen oli myös poikkeuksellisen verinen, sillä muualla Itä-Euroopassa ei esimerkiksi teloitettu valtionjohtajia.

Nicolae Ceaușescu (26. tammikuuta 1918 – 25. joulukuuta 1989)

 

Ceausescu oli Romanian kommunistisen puolueen pääsihteeri 1965–1989, valtioneuvoston puheenjohtaja vuodesta 1967 ja Romanian sosialistisen kansantasavallan presidentti 1974–1989. Ceaușescun ympärille luotiin mittava henkilökultti ja sukulaisia suosiva hallintojärjestelmä.

 

Ceaușescu kieltäytyi mukautumasta itäblokin läpi käyneeseen muutosten aaltoon 1980-luvun viimeisinä vuosina, mikä maksoi hänen henkensä vallankumouksessa. Häntä vastaan kääntyneet armeijan sotilaat teloittivat pikaoikeudenkäynnin jälkeen vallasta syöstyn diktaattorin ja hänen vaimonsa Elenan joulupäivänä 1989. Ceaușescun itselleen keräämät arvonimet, kuten Karpaattien nero ja Ajatusten Tonava, olivat hallinnon kaaduttua yleisen pilkan kohteena.

 

 

 

HYVÄÄ JA RAUHALLISTA JOULUA 2014

Onko kukaan ollut kilttinä....entäs housuhameena tai mekkona?
Jaa....
Vaikka kukaan ei olisi ollutkaan....
Niin silti....KAIKILLE TASAPUOLISESTI !!
 

HYVÄÄ JA HAUSKAA JOULUA!…

 

 

 

 

 

 

 

Itsenäinen Suomi - 97 Vuotta

ITSENÄINEN SUOMI  6.12.1917 - 6.12.2014

Kun minä synnyin, 30.1.1966,  itsenäinen Suomen Tasavalta oli vajaa viisikymppinen (48v 1kk 24pv). Aikaa on nyt kulunut lähes vuotta yli  sama aika ja kumpikin on vielä vahvasti elossa.

Pienestä Venäjän Keisarikunnan autonomisesta tasavallasta on kasvanut yksi Maailman vauraimmista ja vakaimmista maista (ainakin vielä?). Voidaan siis vieläkin sanoa, että on lottovoitto syntyä Suomeen! Tai ainakin ässäarpavoitto, tai kolmetoista oikein jalkapallovakiossa!

Oli miten oli..kuitenkin kun katsoo monia muita maita ja järjestelmiä, niin voidaan sanoa että kyllä täällä pohjan perukoilla ollaan kutakuinkin turvassa ja herran kukkarossa.

Onnea vaan 97-vuotiaalle Suomi-neidolle! Näillä näkymillä näen myös sata-vuotispäiväsi. Silloin olen itse lähempänä sataa vuotta kuin ensi rääkäisyä tässä olevaisuudessani.

ONNEA!

TAPAHTUMIA 97 VUODEN VARRELTA

6.12.1917 Eduskunta hyväksyi oikeiston äänin senaatin itsenäisyysjulistuksen. sekä sen toimet itsenäisyyden vakauttamiseksi.

31.12.1917 Neuvostohallitus tunnusti Suomen itsenäisyyden ja vahvisti sen 4.1.1918.

4.1.1918 Ruotsi ja Tanska antoivat tunnustuksensa

6.1.1918 Saksa tunnusti Suomen itsenäisyyden ja useimmat Euroopan maat lähiviikkoina tästä. Englanti ja USA halusivat katsoa Suomen olojen vakautumista pitemmelle osana Venäjän ketitystä ja aintoivat tunnustuksensa vasta 1919.

26.1.1918 vasemmisto julistaa kapinan, tavoitteena vallankumous.

28.1.1918 Vapaussota alkaa, kun laillisen hallituksen armeijan ylipäälliköksi nimitetty Mannerheim määräsi aloitettavaksi venäläisten aseistariisunnan Pohjanmaalla. Karjalassa oli aseistariisunta aloitettu ilman ennalta laadittua suunnitelmaa jo 23. tammikuuta. Vapausodasa vastakkain kapinalliset eli punaiset ja hallituksen joukot eli valkoiset.

18.2.1918 ensimmäiset jääkärien pääjoukot palaavat Saksasta suomeen.

5.5.1918 Punaisten viimeinen vastarinta murtuu kymenlaaksossa

16.5.1918 Mannerheim pitää voitonparaatin Helsingissä.

1919 kieltolaki eli alkoholin myynti- ja anniskelukielto tulee voimaan.

25.7.1919 K.J Stålhberg valitaan Suomen ensimmäiseksi presidentiksi.

1920 Suomen väkiluku on 3 147 000 henkilöä.

20.8-12.9.1920 Suomi osallistuu ensi kertaa itsenäisenä kansakuntana kesäolympilalaisiin Belgian Antwerpenissa. Menestys on huikea, 15 kultaa, 10 hopeaa ja 9 pronssia. Suomi on 4. paras maa. Muuan Paavo Nurmi juoksee 4 kultamitalia.

16.12.1920 Suomi hyväksyttiin Kansainliiton jäseneksi.

14.2.1922 sisäasianministeri Heikki Ritavuori murhataan

1925 R.K Relander presidentiksi

29.5.1926 Suomen Yleisradio perustetaan.

7.9.1929 Kuru-laiva uppoaa Näsijärveen. 136 ihmistä hukkuu.

7.7.1930 Talonpoikaismarssi Senaatintorilla.

1931 P.E.Svinhuvud presidentiksi.

9.2.1932  Eduskunta hyväksyi 9. helmikuuta 1932 uuden alkoholilain. Kieltolaki päättyy.

27.2-6.3.1932 Mäntsälän kapina tapahtuu. Lapuan liikkeen kapina laillista hallitusta vastaan, joka kuitenkin kuihtuu kokoon.

5.4.1932 Valtion viinakaupat avasivat ovensa Suomen kaupungeissa kello 10.00.

1937 K.Kallio valitaan presidentiksi.

1939 kirjailija F.E.Sillanpää saa Nobel-palkinnon.

30.11.1939 Neuvostoliitto hyökkää Suomeen. Talvisota syttyy

13.3.1940 Talvisota päättyy.

19.12.1940 Kyösti kallio kuolee äkillisesti. Risto Ryti presidentiksi.

25.6.1941 jatkosota Neuvostoliittoa vastaan syntyy.

1.8.1944 Risto Ryti eroaa Presidentin tehtävistä. Marsalkka Mannerheim presidentiksi 4.8.

15.9.1944 Lapin sota syttyy. Saksalaisia ryhdytään karkoittamaan Pohjois-Suomesta.

19.9.1944 välirauhan sopimus solmitaan Neuvostoliiton kanssa. Suomi joutuu luovuttaman suuria maa-alueita mm. Pertsamon ja Karjalan kannaksen. Porkkala joudutaan vuokraamaan sotilasalueeksi. Suomi joutuu maksamaan suuret sotakorvaukset. (nykyrahassa yli 4 miljardia euroa)

27.4.1945 Toinen Maailmansota päättyy Suomen osalta. Viimeiset saksalaiset sotilaat poistuvat Suomen alueelta. Lapin sota päättyy.

1945 A.I.Virtaselle myönnetään kemian Nobel.

1946 J.K.Paasiviki valitaan presidentiksi.

10.2.1947 Pariisin rauhan sopimus allekirjoitetaan.

6.4.1948 YYA-sopimus (sopimus ystävyydestä yhteistoiminnasta ja keskeisestä avunannosta) Neuvostoliiton ja Suomen välillä allekirjoitetaan.

1950 Suomen väkiluku on 4 029 803 henkilöä.

28.1.1951 G.C.E.Mannerheim kuolee.

19.7-3.8.1952 kesäolympialaiset pidetään Helsingissä.

18.9.1952 Viimeinen sotakorvausjuna lähtee Neuvostoliittoon.

14.12.1955 Suomi hyväksytään YK:n jäseneksi.

1956 U.K.Kekkonen valitaan presidentiksi. Paasikivi kuolee 14.12.

1.3.-30.3.1956 Yleislakko pysäyttelee Suomea. 1. ja ainoa yleislakko tähän päivään mennessä!

30.9.1957 Jean Sibelius kuolee.

1.1.1958 ensimmäiset vakinaiset televisiolähetykset alkavat.

30.10.1961 Noottikriisi Neuvostoliiton kanssa

1962 Kekkonen eli UKK valitaan 2.kaudelle.

29.1.1965 Suomen ensimmäinen jäähalli avataan Tampereella.

22.4.1966 Suomen rauhanajan suurin tulipalo Lapinlahdella. 31 ihmistä menehtyy kunnalliskodin palossa.

6.12.1967 Suomi-Neito täyttää pyöreät 50 vuotta.

1968 UKK valitaan 3.kaudelle

1970 Suomen väkiluku on 4 598 936 henkilöä.

3.1.1971 suomen ensimmäinen lotto-arvonta, uusi kansallispeli on syntynyt.

1973 tammikuussa UKK valitaan poikkeuslailla 4.kaudelle.

1973 Suomi solmii EEC-vapaakauppasopimuksen.

1975 ETYK-kokous järjestetään Helsingissä. (Euroopan turvallisuus ja yhteistyö konferenssi)

13.4.1976 Lapuan patruuantehtaalla räjähtää. Rauhanajan suurimmassa maa-onnettomuudessa kuolee 40 ihmistä.

1977 Suomen ensimmäinen ydinvoimala otetaan käyttöön Loviisassa .

1978 UKK valitaan 5.kaudelle

1981 lokakuussa Kekkonen joutuu pyytämään eroa presidentin tehtävistä

1982 M.H.Koivisto valitaan presidentiksi.

31.8.1986 UKK kuolee.

1988 Koivisto valitaan toiselle kaudelle.

25.12.1991 Isoveli poistuu. Neuvostoliitto hajoaa.

1994 M.O.K.Ahtisaari valitaan presidentiksi.

28.9.1994 M/S Estonia uppoaa suomen merialueella. 852 ihmistä saa surmansa.

1.1.1995  Suomen EU-jäsenyys astuu voimaan.

1995 Suomi voittaa miesten jääkiekon MM-kultaa

2000 T.H. Halonen valitaan presidentiksi

28.2.2002 Suomen markka poistuu käytöstä. Euro-aika alkaa.

2006 Halonen valitaan toiselle kaudelle

2006 Lordi voittaa Euroviisut.

2008 Martti Ahtisaarelle luovutetaan Rauhan Nobel-palkinto.

2011 Persut saavat Jytkyn.

2011 Suomi voittaa Miesten Jääkiekon MM-kisat, "taas"!

30.9.2011 Suomen väkiluku on 5 394 389 henkilöä.

2011 Joulukuu Euroajan loppu alkaa???...vai alkaako??? 

5.2.2012 Sauli Väinämö Niinistö valitaan preidentiksi .

2012 Toukokuu Suomi ei voita jääkiekon MM-kultaa, "taaskaan!

31.8.2012 Suomen väkiluku on 5 417 098.

5.12.2012 Viimeinkin joku tajusi!?.....Suomi on taantumassa!?

2013 Tammikuu Yllätys, yllätys, taantuma jatkuu!

2013 Toukokuu  Suomi ei voita jääkiekon MM-kultaa, "taaskaan"!

2013 Marraskuu Budjetissa leikataan kaikkea, puolustusmenoista lähtien. Politiikkojen ja johtajien palkkoja ei leikata - ei tietenkään!

31.12.2013 Suomen väkiluku on 5453375

2014 Tammikuu Ei mitään uutta, taantuma jatkuu ja hallitus sekoilee.

2014 Toukokuu  No, nyt tuli jääkiekossa hopeaa - Venäjä voitti - tietysti!

2014 Elokuu Putin hermostui - Venäjä asetti tuontikiellon elintarvikkeille - Nyt sitä saa: Putin juustoa.

10.10.2014 Nyt se alkaa - lopullinen köyhyys. Suomen luottoluokitus tippui AAA -> AA+

31.10.2014 Suomen väkiluku on 5472605.

6.12.2014 Suomen Tasavalta - Finlands Republik - 97 vuotta itsenäistä taapertamista!

 Maamme-laulu

 

Finlandia

 

Talvisodan syttymisestä 75 vuotta

Ensimmäiset pommitukset iltapäivällä 30.11.1939 Helsinkiin

(Lönnrotinkadun ja Abrahaminkadun kulma)

 

Talvisodan alkamisesta tulee tänään kuluneeksi tasan 75 vuotta. Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939.
Suomen ja Neuvostoliiton suhteet olivat kiristyneet pitkin syksyä 1939. Taustalla oli Saksan ja Neuvostoliiton elokuussa 1939 solmima Molotov-Ribbentrop-sopimus, jonka salaisessa lisäpöytäkirjassa maat jakoivat itselleen etupiirit. Suomi laskettiin kuuluvaksi Neuvostoliiton etupiiriin.
Neuvostoliitto esitti Suomelle aluevaatimuksia, joita Suomi ei hyväksynyt. 26.11.1939 Neuvostoliitto väitti Suomen ampuneen rajan yli tykillä Mainilassa. Näin ei todellisuudessa ollut, mutta Neuvostoliitto sai tästä tekosyyn katkaista irti hyökkäämättömyyssopimuksen ja diplomaattisuhteet.
Sota alkoi 30.11.1939 kello 07.00. Neuvostoliiton joukot hyökkäsivät Suomeen koko itärajan pituudelta.

Asiasta tarkemmin blogissa - ILUVON66 AT WAR

Riippumattomaksi Venäjän maakaasusta

Eurooppa voi katsoa Putinin energiabluffin

 

 

Euroopan komissio julkaisi lokakuun 16. päivä Euroopan energiaturvallisuuden strategian, jossa selvitettiin miten riippuvuutta Venäjän maakaasusta voitaisiin vähentää. Sitä varten tehdyt stressitestit osoittavat, että Eurooppa kestää, vaikka Venäjä lopettaisi maakaasutoimitukset kokonaan.
Jos Putin ei ole tyytyväinen eurooppalaisten asiakkaidensa käyttäytymiseen, annetaan hänen katkaista maakaasutoimitukset ja katsotaan mitä tapahtuu, kirjoittaa talouslehti Forbes.

Yksi asia on varma: Venäjällä ei ole varaa menettää myyntituloja edes pienestä toimituskatkosta. Se vain kiihdyttäisi eurooppalaisten intoa etsiä uusia toimittajia ja muita energialähteitä. Kun Venäjä menettää Euroopan markkinat, sen voi olla vaikeaa enää koskaan palata niille. Epäluotettavalle energiatoimittajalle ei ole tarjolla kuin matalan hintatason spot-kauppaa maailman energiapörsseissä.

Eurooppa on kaikessa hiljausuudessa kehittänyt energiaohjelmiaan ja infrastruktuuriaan vähentämään riippuvuutta Venäjän kaasusta vuonna 2009 tapahtuneen Ukrainan ja Venäjän välisen kaasukiistan ja toimitusrajoitusten jälkeen. Näihin kuuluu energiakaupan vapauttaminen tuontirajoituksista, varastointikapasiteetin kasvattaminen ja siirtyminen vaihtoehtoisiin energiamuotoihin kuten LNG-kaasuun. Tämän markkinalähtöisen lähestymistavan myötä Venäjän kaasusta riippuvaisille maille on tarjolla jatkossa yhä enemmän vaihtoehtoja.

Alkuperäinen englanninkielinen artikkeli löytyy Forbesin sivulta.

http://www.forbes.com/sites/paulroderickgregory/2014/10/22/stress-tests-conclude-that-europe-can-call-putins-energy-bluff-and-win/

Estonian uppoamisesta 20 vuotta

 
Estonian uppoaminen 20 vuotta sitten on yksi merihistorian traagisimmista katastrofeista. Kauhistuttavana syyskuisena yönä vuonna 1994 yli 850 ihmistä kuoli, mutta on heitäkin, jotka selvisivät hengissä myrskyävällä, pimeällä merellä - vaikka laiva painui syvyyksiin vain noin 30 minuuttia ensimmäisen hätäkutsun lähettämisen jälkeen.

Tänään sunnuntaina 28.9.2014 tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun matkustaja-autolautta Estonia upposi myrskyävällä Itämerellä noin 40 kilometrin päässä Utön saarelta. Aluksen kyydissä oli 989 matkustajaa ja miehistön jäsentä. Estonian kaltaisen onnettomuuden ei koskaan pitänyt olla mahdollinen Itämerellä. Sen syy ja seuraukset puhuttavatkin yhä.
Estonia painui pohjaan 28. syyskuuta 1994 vain vajaa tunti ensimmäisten onnettomuutta enteilleiden havaintojen ja vain puoli tuntia ensimmäisen hätäkutsun lähettämisen jälkeen. Ensimmäinen tragediaa enteillyt metallinen pamaus kuultiin keularampin luota kello 0.55. Kello 1.14 keulavisiiri putosi mereen ja veti autokannen rampin täysin auki. Alukseen alkoi tulvia rajusti vettä ja se kallistui nopeasti. Kello 1.50 alus katosi meren pinnan alle. Merenkäynti oli ankaraa ja aikaa pelastumiselle jäi vain vähän. Silti 137 ihmistä onnistui pelastautumaan kuolemanloukuksi muuttuneelta alukselta.

Estonia lepää Itämeressä 80 metrin syvyydessä. Sukeltajat kuvasivat osana tutkintaa meren pohjaan painuneen aluksen.

YYA - yksilötasolla

Nyt tuli vissiin rikottua EU-pakotteita ja syyllistyttyä johonkin? Eilen jouduin mukaan pikaiseen kattoremonttiin eli pikaiseen vuodon tukkimiseen. Mukana oli porukkaa, mutta paikalla ollut ”tsuhna”-väestö oli liian vanhaa ja raihnaista tai liian iloisella tuulella. Jouduin siis katolle hoitamaan hommaa suomalais-venäläisenä yhteistyönä. Homma hoituikin hyvin itänaapurin avulla.

**********************

Koska olin nyt syyllinen ”viisaan” -EU:n silmissä pakoterikkomukseen, väljensin omia pakotteita itseäni kohtaan, ja grillasin kolmen päivän annoksen MAKKARAA ja LIHAA! Pakotteet ALKOHOLIA vastaan pidin kuitenkin voimassa!

Ukraine

 Ukrainan ja sen lipun historiaa

 

Lvovissa vuonna 1844 kokoontunut kansallismielinen Ukrainan neuvosto otti tunnuksekseen sinikeltaisen lipun, jonka värit oli johdettu alueen keskiaikaisen ruhtinaskunnan vaakunasta. Vuonna 1990 sama lippu nostettiin ensimmäisenä Ukrainassa samassa Lvovin kaupungissa kaupungintalon salkoon, millä uhmattiin venäläisiä ja kommunistien valtaa. Ukrainalaiset hakivat riippumattomuutta Venäjästä, minkä vuoksi, kansan slaavilaisuudesta huolimatta, heidän lipussaan ei ollut panslavistista väriyhdistelmää.
Presidentti Mihail Gorbatsov ennusti aivan oikein, että jos Ukraina itsenäistyy, Neuvostoliitolla ei ole tulevaisuutta. Kun ukrainalaiset kansanäänestyksessä joulukuussa 1991 hyväksyivät elokuisen itsenäisyysjulistuksen, se oli tärkein yksittäinen tapahtuma, joka johti Neuvostoliiton hajoamiseen.
Ukrainalaiset polveutuvat itäslaavialaisista heimoista, jotka 400- ja 500-luvulla tulivat Karpaattien pohjoispuolelta ja asettuivat Dneprin ja Karpaattien väliselle mustanmullan alueille. 800-luvulla Dneprin varteen syntyi Kiovan Venäjän ruhtinaskunta, joka suurimmillaan ulottui Mustaltamereltä Laatokkaan. Kiova oli tuolloin huomattava kauppakeskus ja Venäjän ortodoksisen kirkon keskuspaikka.

Kiovan Venäjän ruhtinaskunta 1000-luvulla

Kiovan ruhtinaskunta heikkeni 1100-luvulla sisäisten valtataistelujen takia ja vallan painopiste siirtyi Moskovaan. Jälkimmäistä alettiin pitää ”isona Venäjänä” ja Kiovan seutua Vähä-Venäjänä. Isovenäläisestä näkökulmasta vähävenäläiset asuivat reuna-alueella, josta sanasta johtuu  nimi Ukraina, krai (reuna,ääri).
1200-luvulla mongolit valloittivat Ukrainan, mutta heidän otteensa maasta jäi heikoksi. Niinpä Liettuan suurruhtinaskunta valtasi Kiovan 1300-luvulla, ja koko Ukraina joutui 300 vuodeksi Puola-Liettuan  suurvallan alaiseksi. Puolalainen aatelista hallitsi maata, ja ukrainalaiset alistettiin puolalaisten suurtilallisten maaorjiksi. Kasakkapäällikkö Bogdan Hmeltskin johdolla Ukraina nousi vuonna 1648 puolalaista valtaa vastaan.

 Kasakkapäällikkö Bogdan Hmeltski

Kasakat pyysivät Venäjän tsaarin suojelusta. Syttyneen sodan jälkeen vuonna 1667 Dneprin itäpuoliset Ukrainan osat ja Kiova siirrettiin Venäjän alaisuuteen. Sata vuotta myöhemmin Länsi-Ukraina jaettiin Puolan jaossa siten, että Itä-Galitsia, Lvov mukaan luettuna liitettiin Itävaltaan ja loput alueet Venäjän keisarikuntaan.
Voimistunut kansallinen liike korosti 1800-luvun alkupuolella ukrainan kielen asemaa. Runoilija Taras Sevtsenko hohti kulttuuripoliittista salaseuraa Kyrillos- ja Methodos-veljestöä. Venäläisten vastatoimia oli mm. ukrainankielisen kirjallisuuden julkaisukielto vuonna 1876. Ukrainalaisen kansallisen liikkeen keskus siirtyikin Kiovasta Itävallan Galitsiaan Lvoviin.
Kivihiili- ja rautamalmiesiintymien ansiosta Ukrainasta kehittyi 1800-luvun lopulla Venäjän johtavia teollisuusalueita. Vuonna 1861 vapautuneiden maaorjien ja työväestön heikko asema johti vallankumousliikkeiden syntyyn ja kapinointiin. Maan ensimmäinen poliittinen puolue oli vuonna 1900 Harkovassa perustettu Ukrainan vallankumouksellinen puolue, joka vaati riippumatonta Karpaateilta Kaukasukselle ulottuvaa Ukrainaa.
Venäjän vuoden 1917 helmikuun vallankumous vauhditti autonomiavaatimuksia. Kesällä Ukrainan parlamentti eli keskusrada julisti Kiovassa autonomisen Ukrainan tasavallan syntyneeksi. Sitä vastustaneet bolsevikit perustivat vuorostaan joulukuussa Harkovassa Ukrainan neuvostohallituksen. Ajauduttiin sisällissotaan.

Aseistautuneita työläisiä Kiovassa tammikuusssa 1918

Bolsevikkien valtaannousun jälkeen Venäjällä keskusrada julisti tammikuussa 1918 Ukrainan kansantasavallan riippumattomaksi valtioksi. Sille otettiin tunnukseksi 1800-luvun puolivälissä Lvovissa kokoontuneen Ukrainan kansallisneuvoston keltasininen lippu. Sen värit oli johdettu Galitsian keskiaikaisen ruhtinaskunnan vaakunasta, jossa taivaansinisellä kilvellä oli kultainen leijona.
Keskusrada menetti kuitenkin valtansa bolsevikeille, jotka vuorostaan jäivät alakynteen Saksan vallattua Ukrainan keväällä 1918. Suurtilallisten ja saksalaisten tuella kenraali Pavel Skoropadsky julisti itsensä Ukrainan hetmaniksi. Valtion lippu sai nykyisen asunsa, jolloin sininen taivaankantta luonnehtiva kenttä sijoitettiin keltaisen maan tuleentuneita viljavainioita kuvaavan kentän päälle. Saman lipun otti käyttöön myös Länsi-Ukrainan kansantasavalta, joksi Itävallan hajoamisen jälkeen Itä-Galitsia julistautui. Jo lipun valinta osoitti Länsi-Ukrainan halun liittyä muuhun Ukrainaan, mikä toteutuikin vuonna 1919.

Pavel Skoropadsky

Saksan hävittyä ensimmäisessä maailmansodassa myös kenraali Skoropadskyn valta romahti, jolloin bolsevikit saivat uudelleen Kiovan hallintaansa. Nyt oli puolalaisten vuoro hyökätä, ja kenraali Josif Pidulskin johdolla he valtasivat Kiovan . Vuonna 1921 tehdyssä Riian rauhassa Länsi-Ukraina Lvov mukaan luettuna liitettiin Puolaan. Kiovassa valtaan tullut neuvostohallitus vuorostaan solmi yhteistyösopimuksen Neuvosto-Venäjän kanssa.
Ukrainan neuvostotasavalta yhdessä Venäjän, Valko-Venäjän ja Transkaukasian kanssa perusti vuonna 1922 Sosialistisen neuvostotasavaltojen liiton. Sirppi ja vasaratunnuksin varustettu punalippu tuli Ukrainan lipuksi, johon kultaisin kirjaimin sijoitettiin osavaltion nimilyhenne.

Ukrainan Neuvostotasavallan lippu 1919- 1929

 

Ukrainan Neuvostotasavallan lippu 1929- 1937

Ukrainan Neuvostotasavallan lippu 1937- 1949

Kommunistivalta tukahdutti ukrainalaisen nationalismin. Alkoi raju teollistaminen ja maatalous pakkokollektivisoitiin. Itsenäinen talonpojisto tuhottiin järjestelmällisesti 1930-luvun alussa, mikä johti vuosina 1932-33 ankaraan nälänhätään. Ukrainassa, entisessä Venäjän vilja-aitassa arvioidaan 6 miljoonan ihmisen kuolleen nälkään ja pakkovaltaan.
Uudemman kerran ankara tuho iski Ukrainaan toisessa maailmansodassa kun Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon vuonna 1941. Sitä ennen vuonna 1939 siihen oli liitetty Puolan jaon sinetöineessä Molotovin-Ribbentrobin sopimuksessa Länsi-Ukraina. Mittavat sotatoimet hävittivät Ukrainaa, ja mittavissa sotatoimissa arviolta 5 miljoonaa ihmistä menehtyi. Lohtua ei tuonut sodan aikana liehunut sinikeltainen lippu.
Sodan loputtua Ukrainasta tuli Valko-Venäjän kanssa YK:n perustajajäsen, vaikka ne olivat vain Neuvostoliiton osavaltioita. Kansainvälinen edustaminen edellytti itsenäisesti erottuvaa lippua. Ukrainalle hyväksyttiinkin vuonna 1949 ensimmäisenä Neuvostoliiton tasavalloista oma lippu. Siinä neuvostolipun alalaitaan sijoitettiin leveä vaaleansininen tyviö. Sen tulkittiin virallisesti symboloivan ukrainalaisten ja venäläisten ikivanhaa ystävyyttä, olihan vaaleansininen ollut aikoinaan kasakkapäällikkö Hmelnitskin lipun väri, kun hän noustuaan Puolan valtaa vastaan liittoutui venäläisten kanssa. Samaa 300 vuotta vanhaa ystävyyttä halusi NKP:n pääsihteeri Nikita Hrutsev juhlistaa, kun Krimin niemimaa vuonna 1954 siirrettiin Venäjän alaisuudesta Ukrainan autonomiseksi alueeksi.

Ukrainan Neuvostotasavallan lippu 1949 - 1991

Vuonna 1989 Ukrainaan perustettiin Neuvostoliitossa omaksuttua perestroikaa tukeva kansanrintama Ruh, joka menestyi seuraavana vuonna pidetyissä paikallisvaaleissa. Tsernobylin ydinvoimaonnettomuus vuonna 1986 lähellä Kiovaa oli voimistanut vaatimuksia saada suurempi kontrolli oman maan asioihin. Onnettomuus oli saastuttanut  40 000 neliökilometrin maa-alueen. 3 miljoonaa ihmistä on joutunut erityistarkkailuun, näistä 120 000:n piti muuttaa kotiseudultaan.
Ruh- kansanrintaman kannattajat erityisesti maan länsiosissa ottivat vanhan sinikeltaisen lipun tunnuksekseen. Kun se ensimmäisen kerran oli virallisesti esillä Lvovin kaupungintalossa vuonna 1990, monet venäläiset ja kommunistit protestoivat.
Elokuussa 1991 Ukrainan korkeimman neuvoston istuntosaliin tuotiin suuri sinikeltainen lippu, jolla yksi vanhoillisten vallankaappausyritystä Moskovassa torjunut panssarivaunu oli verhoiltu. Lippu symbolisoi ukrainalaisten uudistustahtoa ja kansallisia pyrkimyksiä, ja se hyväksyttiin itsenäisen Ukrainan viralliseksi tunnukseksi vuonna 1992. Presidentiksi valittiin kansallismieliseksi kääntynyt entinen kommunistijohtaja Leondid Kravtsuk.

 

Ukrainan kartta

(*kartassa on vielä mukana Venäjään laittomasti liitetty Krim) 

Artikkelin lähteet: Valtiot ja liput/Kimmo Kiljunen, Wikipedia
Kuvat: Internet

Ukraina

Tänään 24.8. vietämme Ukrainan itsenäisyyspäivää. Toivottavasti vietämme sitä myös tulevina vuosina.

Molotov - Ribbentrop - sopimus

75 vuotta sitten allekirjoitettiin Molotovin–Ribbentropin sopimus, jonka salainen lisäpöytäkirja merkitsi pienille kansoille kuolemaa.

Saksan alivaltiosihteeri Friedrich Gaus(vas.), ulkoministeri Joachim Von Ribbentrop, Neuvostoliiton Johtaja Josif Stalin ja ulkoministeri Vjatšeslav Molotov poseerasivat Molotovin-Ribbentropin sopimuksen allekirjoituksen jälkeen.

On kulunut 75 vuotta siitä, kun natsi-Saksan ulkoministeri  Joachim von Ribbentrop lensi Moskovaan tapaamaan virkaveljeään  Vjatšeslav Molotovia.
Ribbentrop oli saanut käyttöönsä  Adolf Hitlerin Focke-Wulf-lentokoneen, kuten hän mainitsi muistelmissaan.
"23. elokuuta, iltapäivällä neljän ja viiden välillä, laskeuduimme Führerin lentokoneella Moskovan kentälle, jossa Neuvostoliiton ja Reichin liput liehuivat rinnan."
Oli keskiviikko vuoden 1939 kauniin kesän lopulla.
Vastassa olivat muun muassa Saksan Moskovan-suurlähettiläs, kreivi  Friedrich-Werner von der Schulenburg sekä Neuvostoliiton ulkoasiain apulaiskansankomissaari  Vladimir Potemkin.
Kulissit vuosisadan keskiyölle olivat valmiit.

Ulrich Friedrich Wilhelm Joachim Ribbentrop, vuodesta 1925 von Ribbentrop (30. huhtikuuta 1893 Wesel, Saksa – 16. lokakuuta 1946 Nürnberg, Saksa) oli natsi-Saksan ulkoministeri vuosina 1938–1945.

Ribbentrop kirjoitti muistelmansa Nürnbergin vankisellissä. Hänet teloitettiin sotasyyllisenä lokakuussa 1946.
Ribbentrop ei muistanut Moskovaan saapumisen kellonaikaa oikein.
Muutenkin hänen muistelmiinsa täytyy suhtautua valtavin varauksin. Hirmuvallan käsikassaralla oli kaikki syyt kaunistella tekojaan.
Tosiasiassa Ribbentrop laskeutui Moskovaan "noin puoliltapäivin", kuten Saksan Moskovan-suurlähetystön tulkki  Gustav Hilger kertoi omissa muistelmissaan.
 Tekeillä oli yksi maailmanhistorian hyytävimmistä asiakirjoista, Molotovin–Ribbentropin sopimus. Nimi on sikäli harhaanjohtava, että oikeasti kyseessä oli neuvostotyranni  Josif Stalinin ja Adolf Hitlerin välinen sopimus.
Sota häilyi Euroopan yllä.
Saksa oli vuosina 1938–39 liittänyt Itävallan itseensä, vallannut Tšekkoslovakian sudeettialueet, miehittänyt nykyisen Tšekin ja tehnyt Slovakiasta nukkevaltion.
Seuraava uhri olisi Puola.
Hitlerille oli edullista varmistaa rauha Neuvostoliiton kanssa – toistaiseksi. Stalin halusi tyydyttää laajentumishaluaan.
Häikäilemättömät diktaattorit eivät antaneet sen tosiseikan häiritä, että heidän valtionsa olivat ideologisesti toistensa verivihollisia. Tarvittiin sopimus, ja siksi Joachim von Ribbentrop lensi Moskovaan.
Kun Ribbentropin vierailu oli varmistunut, Hitlerin väitetään takoneen nyrkkejään seinään. Hän ilakoi voitonriemuisena: "Nyt minulla on koko maailma taskussani!"

Kahden totaalisen järjestelmän ja vastakkaisen ideologian liitto joka hämmästytti maailman elokuussa 1939

Ribbentrop, suurlähettiläs Schulenburg ja tulkki Hilger saapuivat Kremliin noin kello 15.
He yllättyivät. Vastoin odotuksia neuvotteluhuoneessa odotti Molotovin lisäksi päämies Stalin.
Seurasi omalaatuinen, Stalinille tyypillinen näytelmä. Stalin kehotti Molotovia johtamaan puhetta. Molotov kuitenkin mielisteli Stalinia todeten, kuinka paljon parempi puheenjohtaja tämä olisi. Ja niin Stalin johti puhetta.
Kremlin neuvotteluhuoneessa viimeisteltiin Saksan ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus.
Neuvottelu eteni joutuisasti. Sopimusta oli valmisteltu etukäteen. Sähkeet olivat kulkeneet Berliinin ja Moskovan välillä, ja Molotov ja Schulenburg olivat tehneet pohjatyötä Moskovassa.
Stalin oli erityisen kiinnostunut sopimuksen salaisesta lisäpöytäkirjasta.
Lähdekirjallisuus ei kerro, oliko Kremlin pöydällä Euroopan kartta. Se tuntuisi todennäköiseltä. Stalin, Molotov ja Ribbentrop kuitenkin jakoivat Eurooppaa Neuvostoliiton ja Saksan etupiireihin.
Salainen lisäpöytäkirja oli Molotovin–Ribbentropin sopimuksen härski ydin. Se antoi Saksalle vapaat kädet hyökätä Puolaan.
Neuvostoliiton etupiiriin jäi itäinen Puola, Viro, Latvia, Romanian Bessarabia – ja Suomi. Syyskuussa Hitler luovutti Neuvostoliiton etupiiriin vielä Liettuan, ja siitä hyvityksenä Stalin antoi Saksalle lisää alueita Puolasta.
Sulle, mulle, sulle, mulle. Hintana miljoonien elämät.
 I llalla Ribbentrop joutui kerran keskeyttämään neuvonpidon.
Ribbentropin muistelmien mukaan Liepajan alueesta väännettiin kättä. Stalin oli siitä erityisen tiukkana. Hän halusi Latvian kauppasataman itselleen.
Ribbentrop ei uskaltanut sopia etupiirirajasta omin päin. "Katsoin oikeaksi menettelyksi kysyä Adolf Hitleriltä", kuten Ribbentrop itse asian ilmaisi.
Jos Ribbentropin muisti pitää tässä kohden paikkansa, neuvottelu Kremlissä pääsi jatkumaan iltakymmeneltä. Hitleriltä oli tullut sähkösanoma, jossa hän antoi Liepajan Stalinille.
Molotov ja Ribbentrop allekirjoittivat sopimuksen puolenyön maissa. Samalla he allekirjoittivat paljon muutakin: Puolan tuhon, Viron, Latvian ja Liettuan neuvostomiehityksen, joukkomurhat, kyyditykset ja kidutukset, Suomen talvisodan, vihlovat rivistöt kirkkomailla.
Molotovin–Ribbentropin sopimus on historian kaiketi julmin esimerkki siitä, kuinka suurvallat kävelevät pienten kansojen yli, kohtelevat niitä kylmästi kauppatavarana.
Kun sopimus oli allekirjoitettu, Stalin tarjosi vierailleen Krimin kuohuviiniä.
Krimin kuohuviinistä kirjoitti Ribbentrop. Maljannoston vahvisti myös Molotov, kun häntä haastateltiin hänen eläkepäivillään 1970-luvun alussa.
"Hän [Ribbentrop] oli solakka, pitkä mies – – Neuvottelut käytiin Kremlissä. Siellä me joimme samppanjaa."
Haastattelija kysyi Molotovilta, toiko Ribbentrop omat juomat.
"Ei. Me tarjosimme."

(napsauta suuremmaksi)

 

Kremlin öiset neuvottelut aiheuttivat sydämentykytyksiä pitkin Eurooppaa. Ribbentropin vierailu ei ollut salainen, vain sen tarkka sisältö.
Myös lehtitaloissa valvottiin. Kyseessä oli uutispommi.
"Sopimus solmittu Moskovassa", Helsingin Sanomat otsikoi seuraavana päivänä. Artikkeli oli päivätty "Helsingin Sanomain kirjeenvaihtajalta, Berlin 24. 8. aamuyöllä."
Lehdessä uumoiltiin vajavaisin tiedoin oikeansuuntaisesti: "Ulkoministeri von Ribbentropin lentomatka Moskovaan olisi liian juhlallinen lavastus tavallisen akateemisen hyökkäämättömyyssopimuksen tekemiselle."
Toisaalla saman päivän lehdessä kerrottiin, kuinka Santahaminan uudessa kadettikoulussa oli vietetty harjannostajaisia. Kadettikoulussa oli määrä majoittaa urheilijoita Helsingin vuoden 1940 kesäolympialaisissa.
Perjantaina 25. elokuuta Helsingin Sanomissa oli jo uhkaava koko sivun otsikko: "Sodan pelko Euroopan yllä. Puolan jako Moskovan sopimuksen seurauksena?"
 M olotovin ja Ribbentropin lisäpöytäkirja oli salainen, mutta maailmalla oltiin melko hyvin kartalla.
Kremlissä oli silattu tie toiseen maailmansotaan. Saksa hyökkäsi Puolaan 1. syyskuuta 1939. Neuvostojoukot tunkeutuivat itäiseen Puolaan kaksi viikkoa myöhemmin ja aloittivat oman terrorinsa.
Salainen lisäpöytäkirja ei jäänyt salaisuudeksi. Kokonaisuudessaan sopimus julkaistiin lännessä 1940-luvun lopulla.
Neuvostoliitto kiisti lisäpöytäkirjan olemassaolon lähes loppuunsa saakka.
Niin teki myös Molotov 1980-luvun alussa.
"Eikö sopimusta siis ollut?" Molotovilta kysyttiin.
"Ei ollut. Ei, tuohan on absurdia."
 Jos Molotov ja Ribbentrop eläisivät, mitä he tekisivät?
Laatisivatko kyynisiä asiapapereitaan, piirtäisivätkö viivojaan Euroopan kartoille, kylväisivätkö kynänvedoillaan kuolemaa?
Kysymys on osittain älytön. Ribbentrop on sentään kuollut.
Molotovin perintö elää.

Vjatšeslav Mihailovitš Molotov (ven. Вячесла́в Миха́йлович Мо́лотов; 9. maaliskuuta (J: 25. helmikuuta) 1890 – 8. marraskuuta 1986) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja diplomaatti.

Blogitekstin lähteet: HS 21.8.2014/Heikki Aittokoski, Wikipedia
Kuvat: Internet
Video: Youtube

Rymy-Eetu tunnetaan Ukrainassakin

Mutta vakavasti ottaen, tämä juttu kertoo Suomen talvisotaan johtaneista tapahtumista: Suomen itsenäistymisestä bolshevikkivallankumouksen pyörteissä, siitä miten Saksa myi Molotov-Ribbentrop -sopimuksella Suomen Stalinille, ja siitä, minkälaisia yhtäläisyyksiä näillä tapahtumilla on Ukrainan nykytilanteeseen.
"Suomen tilanne oli tuolloin paljon vaikeampi kuin meillä Ukrainassa nyt. Suomessa oli vähemmän väestöä ja Eurooppa ei ollut yhtenäin...en. Mutta yksi asia oli paremmin; Suomen kansa oli yksimielisesti valmis puolustamaan vapauttaan. Pettureita ja välinpitämättömiä oli vähän. Rintamalle lähtivät kaikki, jotka kykenivät kantamaan asetta. Venäjän karhu sai oppitunnin, jonka jälkeen se tajusi, että Suomi oli liian kova pala purtavaksi. Ainoa mitä se saattoi enää tehdä, oli vähätellä tappiotaan. "Pieni rajaselkkaus" Suomen kanssa maksoi sille 200.000 kaatunutta. Onko se vähän?", kysyy UAINFO:n blogisti Eugene Yakuna.

Как истреблять российских оккупантов: финские практики
http://uainfo.org/blognews/376639-kak-istreblyat-rossiyskih-okkupantov-finskie-praktiki.html

SARAJEVON LAUKAUKSET 1914

 100 Vuotta kahdesta laukauksesta jotka johtivat 37 miljoonan ihmisen kuolemaan.

 

 

Arkkiherttua Frans Ferdinand, Itävalta-Unkarin kruununperillinen, ja hänen vaimonsa Sophie murhattiin auto-ajelun aikana Sarajevossa 28. kesäkuuta 1914.

Tämä draama alkoi Sabacin kylästä Sava-joen varrelta. Kolme nuorta bosnialaista opiskelijaa , Gavrilo Princip, Trifko Grabez ja Nedjelko Cabrinovic, saapuivat tuonne pienen kylän satamaan laivalla Belgradista aamulla 28.Toukokuuta 1914. Siellä he tapasivat Popovic-nimisen miehen, ”Musta käsi”-nimisen salaisen serbiveljeskunnan jäsenen. Musta Käsi oli terroristijärjestö, joka halusi liittää Bosnia-Hertsegovinan Serbiaan. Popovic antoi kolmikolle suosituksen, jonka avulla he pääsivät ylittämään Bosnian rajan Tuzlan kautta. Kolme opiskelijaa saapui Sarajevoon 6. kesäkuutta. Siellä heidän joukkoonsa liittyi kolme muuta miestä, joihin he olivat tutustuneet eri paikoissa. Kun arkkiherttua Frans Ferdinandin vierailuohjelma tuli julki 27.kesäkuuta, he päättivät pitää silmällä reittiä ja tarttua tilaisuuteen käyttää asetta, kun sellainen tulisi vastaan.

Arkkiherttua Frans Ferdinand saapui Sarajevoon 28.kesäkuuta 1914 junalla, ja hänet kuljetettiin kaupungintalolla vastaanottoa varten. Väkijoukot tungeksivat reitin varrella, ja väkijoukon seassa, jonkin matkan päässä toisistaan olivat nämä kuusi salaliittolaista. Aseiden lisäksi kullakin oli mukanaan pullo syanidia siltä varalta, että murhayritys epäonnistuisi ja heidät pidätettäisiin.

Saattue ohitti Cabrinovicin, joka irrotti sokan kranaatista epäröimättä ja heitti sen Frans Ferdinandin suuntaan. Kranaatti laskeutui alas lasketun kuomun päälle ja vieri pois, ennen kuin räjähti kadulla. Arkkiherttuan autonkuljettaja kiihdytti välittömästi vauhtia. Sillä välin Cabrinovic yritti nielaista syanidin, mutta hän pudotti pullon ja sen sisältö valui hukkaan. Hän juoksi pakoon ja hyppäsi jokeen, josta hänet myöhemmin otettiin kiinni ja pidätettiin.

Frans Ferdinand katsoi taakseen ja näki, että häntä seuraava auto oli pysähtynyt ja sen matkustajat olivat haavoittuneet, mutta hänen kuljettajansa painoi välittömästi kaasua, ajaen ohi Principin ja Grabezin, mutta nämä olivat liian kaukana tehdäkseen mitään. Yritys oli epäonnistunut, ja Frans Ferdinand päätti jatkaa suunnitelmien mukaan.

Frans Ferdinand vieraili lyhyesti kaupungintalolla, jonka jälkeen hän halusi vierailla pommiattentaatissa haavoittuneiden luona sairaalassa. Matkalla autot eksyivät kuitenkin reitiltä. Kaupasta palaava Gavrilo Princip hämmästyy käsittämätöntä tuuriaan: kohde on ajanut suoraan hänen nenänsä eteen!

Princip kaivaa Browning-pistoolinsa esiin ja ampuu kaksi luotia lähietäisyydeltä. Kolmannella hän aikoo ampua itsensä,mutta vihainen väkijoukko lannistaa hänet ja hänet vangitaan.

Auto kiitää kohti Konakin linnaa. Arkkiherttua on saanut osuman niskaansa ja luoti on repäissyt oikeanpuoleisen kaulasuonen. Toinen luoti oli tunkeutunut herttuatar Sophien vatsaan ja puhkaissut siellä päävaltimon. Yhdentoista maissa aamupäivällä arkkiherttuatar Frans Ferdinandin ja herttuatar Sophien maallinen taival – ja sattuman oikusta neljästoista hääpäivä – on lopullisesti ohi.

Gavrilo Princip otetaan kiinni heti attentaatin jälkeen

 

ATTENTAATTI - Sarajevon laukausten piti olla vain eteläslaavien paikallinen kostoisku miehittäjiä vastaan, mutta kuinkas sitten kävikään.

 

Frans Ferdinandin murha sytytti maailman liekkeihin ja alkoi ensimmäinen maailmansota. Keisari- ja kuningaskuntia katosi, ja miljoonat menettivät henkensä taisteluissa, joka kestäisi neljä vuotta ja joka kylväisi siemenen uudelle ja vielä suuremmalle yhteenotolle, joka tultaisiin tuntemaan toisena maailmansotana.
 

 

 

Arkkiherttua Frans Ferdinand

• Syntyi itävallan Grazia 18.12.1863, kuoli Sarajevossa 28.6.2014.
• isä arkkherttua Karl Ludwig, keisari Frans Josefin nuorempi veli
• Nousi kruununperilliseksi kun keisarin aioa poika Rudolf teki itsemurhan 1889.

Gavrilo Princip

• Syntyi Sarajevossa 25.7.1894, kuoli 28.4.1918.
• Lopetti koulunsa varhain ja muutti Sarajevoon,jossa päätyi maanalaiseen nationalisiliikkeeseeen.
• Tuomittiin arkkiherttuan murhasta 20 vuoden vankeuteen, mutta kuoli tuberkulosiin huhtikuusa 1918. 

(blogitekstin tietolähteet: Ensimmäinen maailmansota valokuvina/J.H.J.Andriesen, Apu/nro:26, 26.6.2014 ; kuvat: internet ja Youtube)

20 BRITISH WORDS THAT MEAN SOMETHING TOTALLY DIFFERENT IN THE U.S.

Here are 20 words (along with some accompanying Bigstock images) that have pretty different meanings in Great Britain than they do in the U.S. 

1. Jumper 

 

2. Trainer 

 

3. Pants

 

 

4. Bird

 

 5. Bog

 

6. Rubber

 

7. Braces

 

8. Trolley

9. Chips

 

10. Coach

11. Biscuit

12. Shag

13. Dummy

14. Lift

15. Hooker

16. Flannel

17. Football

18. Hamper

19. Vest

 

20. God Save the Queen!  

 

 

 

 

Original pictures from Bigstock Blog :

http://www.bigstockphoto.com/blog/20-british-words-that-mean-something-totally-different-in-the-us