ENSIMMÄINEN MAAILMANSOTA

ENSIMMÄINEN MAAILMANSOTA PÄÄTTYI 

100 VUOTTA SITTEN

Ensimmäinen maailmansota päättyi tasan 100 vuotta sitten 11.11.1918.

ENSIMMÄINEN MAAILMANSOTA 1914 - 1918

KRISTALLIYÖ 1938

Kristalliyöstä 80 vuotta

Marraskuun 9. ja 10. päivän välisenä yönä vuonna 1938 juutalaisiin kohdistui Saksassa ja Itävallassa väkivallan aalto. Vainossa tuhottiin yli 1 300 synagogaa, 7 000 liikettä ja kotia. Yli 30 000 juutalaista vietiin keskitysleireihin.

Myöhemmin tapahtumaa alettiin kutsua kristalliyöksi, rikkoutuneiden lasien mukaan. Se vaikutti spontaanilta, mutta oli natsien tarkkaan suunnittelema. Poliiseille ja pelastuslaitoksille oli annettu ohjeet, että tapahtumiin ei saa puuttua.

Useat saksalaiset olivat suorastaan riemuissaan, kun juutalaisten liikkeitä ja synagogia tuhottiin kristalliyönä. Kuva on seuraavalta aamulta Magdeburgista.

Kristalliyö (saks. Kristallnacht, myös Reichskristallnacht ja Pogromnacht) on natsi-Saksassa vuoden 1938 marraskuun 9. ja 10. päivän välisenä yönä juutalaisiin kohdistunut väkivallan aalto. Kristalliyö sai nimensä rikottujen kauppojen ikkunoiden lasinsirpaleista. Teoksessaan Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho William L. Shirer ei käytä termiä ’Kristalliyö’, vaan puhuu ainoastaan siitä alkaneesta ’Lasinsirujen viikosta’.

Kristalliyö sai alkunsa Herschel Grynszpanin, Saksasta vainoja Pariisiin paenneen juutalaismiehen, surmattua Saksan lähetystövirkailijan Ernst vom Rathin Pariisissa 7. marraskuuta. Vom Rathin murha laukaisi väkivallan aallon juutalaisia vastaan Saksassa. Hyökkäys näytti spontaanilta, mutta Saksan hallitus oli järjestämässä sitä. Hallitus toimi virallisten kanavien lisäksi kansallissosialistisen puolueen kautta.

Kansallissosialistisen puolueen johto juhli parhaillaan Münchenissä vuoden 1923 oluttupakaappauksen vuosipäivää, kun Adolf Hitler sai tiedon, että vom Rath oli kuollut. Välittömästi tämän jälkeen Joseph Goebbels ryhtyi antamaan puolueelle ja poliisivoimille ohjeita siitä, mitä näiden olisi tehtävä. Kello 23.55 Gestapon päällikkö Heinrich Müller lähetti poliisilaitoksille sähkeitse ohjeet, joiden mukaan juutalaisia vastaan kohdistettavia iskuja ei pitänyt estää, mutta oli valmistauduttava ainakin 20 000 juutalaisen pidättämiseen valtakunnan alueella. Myöhemmin yöllä turvallisuuspoliisin päällikkö Reinhard Heydrich lähetti poliisille yksityiskohtaisemmat ohjeet toimenpiteistä juutalaisia vastaan.

Vainossa tuhottiin yli 1 300 synagogaa, monia juutalaisia hautausmaita, lähes 7 000 liikettä ja kotia. Yli 30 000 juutalaista vietiin keskitysleireihin. Arvio kuoliaaksi hakattujen määrästä vaihtelee 36:sta 91:een. Eri lähteet antavat hyvin erilaisia lukuja tuhoista. Kristalliyön tapahtumat synnyttivät kansainvälisen reaktion ympäri maailmaa. Monet natsimyönteiset liikkeet tuomittiin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, mikä johti niiden merkityksen vähenemiseen.

Saksassa natsit yrittivät saada uhrit itse näyttämään syyllisiltä tapahtumiin. Niinpä 12. marraskuuta annettiin asetus, jonka mukaan juutalaisten asunnonomistajien ja liikkeenharjoittajien oli välittömästi korvattava vahingot. Saksassa käytetty ikkunalasi tuotiin Belgiasta, ja rikotun lasin määrä vastasi puolta Belgian lasiteollisuuden koko vuosituotannosta, minkä vuoksi kaikkia rikottuja ikkunoita ei voitu korjata edes juutalaisilta takavarikoiduilta rahoilla. Koska tähän meni huomattava osa Saksan ulkomaanvaluuttavarannosta, muutamat natsipoliitikotkaan kuten Hermann Göring eivät hyväksyneet näitä juutalaisia vastaan tehtyjä iskuja.

Saksassa sanan Kristallnacht käyttö on vähentymässä ja sanaa ollaan korvaamassa muilla ilmauksilla, sillä pelätään, että ihmiset saavat muuten liian myönteisiä mielikuvia asiasta. Kristall tarkoittaa joko kiteitä tai kristallia eli hiottua lasia, jotka koetaan kauniiksi ja koristeellisiksi.

Itäsaksalainen postimerkki vuodelta 1963: ”Ei enää koskaan kristalliyötä.”

FASISMI SUOMESSA

Sillanpään kirjan kanssa rinnakkain aloittelin yllä olevan opuksen kahlaamisen: ”Suomalaiset fasistit – mustan sarastuksen airuet”. Nyt sain lokakuun lopussa sen kokonaan luettua. Kirja kertoo, kuten nimensä sanoo, suomalaisesta fasismista. Kirjassa ei kerrota mistään nykyään kaduilla heiluvista rajat kiinni porukoista, vaan vapaussodasta eteenpäin toisen maailman sodan loppuun vaikuttaneista fasismin lähettiläistä. Nämä henkilöt olivat monesti entisiä tai palveluksessa olevia sotilaita, poliitikkoja, pappeja, professoreita tai teollisuusjohtajia. Heillä oli siis valtaa, kykyä ja rahaa moninkertaisesti enemmän kuin näillä nykypäivän, lähinnä surkuhupaisina pidettävillä, natsiuhoajilla on. He olisivat ihan oikeasti voineet jossain vaiheessa jopa tehdä vallankaappauksen ja perustaa Suomeen fasistisen diktatuurin. Jos he olisivat silloin 30-luvulla pystyneet kumoamaan demokratian ja perustamaan diktatuurin, olisi Suomen tie ollut toisenlainen. Suomi olisi itsenäistynyt uudelleen vasta 1990 luvulla Baltian maiden rinnalla. Tosiasia olisi ollut se, että Suomi ei olisi saanut armoa liittoutuneilta toisen maailmansodan lopulla,vaan puna-armeija olisi miehittänyt Suomen ja maa olisi liitetty osaksi Neuvostoliittoa.

Kirjassa tullaan siihen tulokseen, että fasistinen toiminta oli laajempaa kun on aiemmin uskoteltu. Liikkeet olivat kuitenkin aika hajanaisia eikä niiden johtajat uskaltaneet ryhtyä kriittisillä hetkillä toimimaan tarmokkaasti – toisin sanoen lähteneet muuttamaan asioita väkivalloin. Suojeluskunta oli loppujen lopuksi aika paljon oikeiston käsissä ja johdateltavissa.

Nykyisen äärioikeiston taistelukohteiden maahanmuuton ja islamin sijaan asialistalla olivat Suur-Suomen luominen, kommunismin torjuminen ja kansainvälinen juutalaisvaara. Osa fasisteista piti tiivistä yhteyttä saksalaisiin kansallissosialisteihin tai italialaisiin fasisteihin.

Kirjassa oli paljon asioita joista olin jo lukenut tai kuullut aiemmin. Uuttakin oli todella paljon. Näistä pari asiaa mainitsen tässä vielä. Kirjassa väitetään, että suurin osa suomalaisista SS- vapaa ehtoisista ei ollutkaan pelkästään seikkailun- ja toiminnanhaluisia nuoria vaan ihan oikeita ”aatteen” miehiä. Entisen tasavallan presidentin K.J.Ståhlbergin kyydityksestä olin tietoinen, mutta sitä en tiennyt, että tuleva tasavallan presidentti Kyösti Kallio, joka tuolloin oli pääministeri, oli tarkoitus murhata vuonna 1930 Seinäjoen asemalla. Tehtävään valitut 22-vuotias Yrjö Hissa ja 27-vuotias Juho Perämäki eivät kuitenkaan toteuttaneet saamaansa tehtävää keskusteltuaan hetken sympaattisen 57-vuotiaan pääministerin kanssa. Kumpikin attentaatista livennyt salaliittolainen teki lopulta itsemurhan vielä samana päivänä

Kirjasta voisin kertoa enemmänkin, mutta se kannattaa tietenkin lukea itse, jos asia kiinnostaa. 

Itse pidin kirjaa todella hyvänä tietoiskuna. Ongelmana oli taas se, että luin välillä liian nopeasti ja jouduin palaamaan taaksepäin, että pysyisin kärryillä. Kirjan on kyllä jaoteltu järkevästi, joten sen lukeminen ei muuten ole ongelma. Kuvia oli kivasti lisätty mukaan, mutta kuten aina niitä olisi saanut olla enemmän. Nimiä vilisi taas siihen malliin, että jouduin taas etsimään henkiöistä lisätietoja netistä. Älykännykkä oli siis vierellä koko ajan. Kirja oli taas yksi niistä, jonka saatan jossain vaiheessa hankkia omaan kirjahyllyyni.

Olen omien höpinöideni lisäksi liittänyt tähän kirjakatsaukseeni pienen referaatin Iltasanomien kirjaa käsittelevästä jutusta vuodelta 2016. Lopussa on vielä perustietoa teoksesta.

***************

Suomalaiset fasistit – mustan sarastuksen airuet:  

Suomalaista fasismia vähätelty – ”Vaarallisin hetki ei ollut Mäntsälän kapina...”

 Suomalaista sotien välistä ja sodan aikaista fasismia on vähätelty historiankirjoituksessa ja 

-tutkimuksessa.

– Ei sodan jälkeen ollut intressiä muistella näitä julkisesti. Kommunistien taholta tulleet yritykset kaivella näitä onnistuttiin estämään. Neuvostoliiton uhka oli kouriintuntuva ja se sulki suut. Harva halusi pelata Neuvostoliiton ja kommunistien pussiin sanoo dosentti Oula Silvennoinen.

Silvennoisen, Marko Tikan ja Aapo Roseliuksen kirja Suomalaiset fasistit - mustan sarastuksen airuet (WSOY) kertoo suomalaisesta äärioikeistosta 1900-luvun ensimmäisellä puolella.

Kirjan mukaan muillakin fasistisina pidetyillä järjestöillä kuin Lapuan Liikkeellä ja IKL:lla oli suuri merkitys ennen sotaa. Samat henkilöt tosin liikkuivat järjestöstä toiseen. Erityisesti esiin nousee Vapaussodan rintamamiesten liitto.

– Siinä on yhteys ensimmäisen maailmansodan jälkeiseen rintamamiesliikehdintään, josta koko eurooppalainen fasismi nousi, sanoo filosofian tohtori Roselius.

– Suomi osallistui ensimmäiseen maailmansotaan ja sotakokemus tuotti samoja kokemuksia kuin Euroopassakin, Silvennoinen kuvaa.

Euroopan suuret fasistijohtajat Benito Mussolini ja Adolf Hitler korostivat osallistumistaan sotaan rintamalla. Saksassa maailmansodan veteraaneista kootut äärioikeistolaiset iskujoukot edelsivät natsipuoluetta.

Italian diktaattori, Il Duce, Benito Mussolini sekä Suomen ”Il Duce”, Vihtori Kosola

Vaaran vuosi 1930

Suomessa Lapuan liike korosti taistelua kommunismia vastaan ja uhosi omaa vallankumoustaan.

– Vaarallisin hetki ei ollut Mäntsälän kapina vaan liikkeen nousukiito. Hetken ajan liikkeen taakse saatiin iso osa oikeistoa ja keskustaa, sanoo dosentti Marko Tikka.

Lapuan liikkeen huippuhetki oli talonpoikaismarssi Helsinkiin vuonna 1930. Liikkeen lumo alkoi kadota, kun se kaappasi Suomen ensimmäisen presidentin K.J. Ståhlbergin itärajalle ”kyyditettäväksi”. 

– Se oli julkisuuskatastrofi, Tikka sanoo.

Talonpoikaismarssi heinäkuussa 1930 oli Lapun liikkeen suuri voimannäyttö.

Vuonna 1932 liikkeen mellakointi Mäntsälässä johti avoimeen kapinaan, joka kuitenkin kukistettiin verettömästi. Lapuan liikkeen seuraajaksi tuli IKL,

Toinen kukoistuskausi vuonna 1942

1930-luvulla toimi muitakin itseään fasistisina pitäneitä järjestöjä. Ne eivät kuitenkaan saaneet paljoa aikaiseksi. Talvisota herätti pelon ja vihan kommunismia vastaan. Kun Suomi jatkosodassa kävi Saksan kanssa Neuvostoliittoa vastaan, myös yhteiskunnan eliitti näki Suomen paikan Natsi-Saksan johtamassa uudessa Euroopassa.

Merkittävin sen hahmottelija oli Suomen Valtakunnan liitto, johon liittyi akateemikkoja ja taiteilijoita. Sitä johti professori Mauno Vannas ja jäseniin kuului Helsingin yliopiston rehtori Rolf Nevanlinna. Jopa neljänneksen Suomen professoreista on väitetty kuuluneen järjestöön. Taiteilijoita edusti mm. kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen.

– Se on osoitus kuinka yhteiskunnassa lähdetään mukaan, kun on henkilökohtaista hyötyä luvassa. Aika vaarallista, Roselius sanoo.

IKL:n tunnus

Sodan jälkeen äärioikeiston kanssa flirttailleet akateemikot jäivät asemiinsa. Mitään puhdistusta ei tullut. Vaaran vuosien yhteinen rintama sulki suut aiemmin harhapoluilla seikkailleista.

Aate elää

Silvennoisen mukaan fasismi on 1800-luvun aate, joka ei ole hävinnyt minnekään 2000-luvulla.

– 1900-luvulta teemat ovat ehkä vaihtuneet. Kovin moni ei vaahtoa juutalaisten salaliitoista ja harvempi enää kommunismistakaan Neuvostoliiton kaaduttua. Nyt puhutaan vaikka islamista ja sen muodostamasta vaarasta sivistyksellemme ja elämäntavallemme. Perusmotivaation lähde on kuitenkin sama. Koetaan, että oma yhteisö on uhan alla ja se uhka pitää äkkiä torjua.

Tapparamies- aikakauslehden joulunumero vuodelta 1933

Suomi-neitoa ahdistelevat bolsevikki, katolinen munkki, vapaamuurari ja rahavaltaan yhdistetty juutalaishahmo.

***************

SUOMALAISET FASISTIT

Mustan sarastuksen airuet

"Kiväärin kieli on ainoa maailmankieli, paljon selvempi kuin esperanto tai muut vastaavat potaskat. Siis rasvaa kiväärisi ja kiillota saappaasi."

Uraauurtava teos kertoo, mistä suomalaisessa fasismissa oli kyse ja kuinka fasistisilla liikkeillä oli jäsenmääräänsä suurempi vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan 1918-1944.

Sana 'fasismi' on noussut kesän 2015 aikana osaksi suomalaista yhteiskunnallista keskustelua. Samalla on pohdittu yhtymäkohtia nykypäivän ja menneen välillä.  Tässä kirjassa vetävästi mutta kiihkotta kirjoittavat historioitsijat kartoittavat fasismin paikan Suomen historiassa. Käsittelyssä ovat niin henkilöt, aatteet kuin vaikutuskin. Kirjoittajat näyttävät kuinka fasistinen aatemaailma levisi piilossa julkifasistien selän takana ja sai kannatusta ja tukea elinkeino- ja yhteiskuntaelämässä hyvissä asemissa olleilta henkilöiltä. Teoksesta paljastuu myös ne kohdat, jolloin varsinainen fasistinen kumous oli lähellä. Suomi asettuu osaksi eurooppalaista fasismin historiaa.

FT. Aapo Roselius (s. 1975) on tutkinut laajasti Suomen sisällissodan ja 1920- ja 1930-luvun historiaa. Hänen tuotantoonsa kuuluvat muun muassa Teloittajien jäljillä ja Isänmaallinen kevät.

Dos. Oula Silvennoinen (s. 1970) tunnetaan erityisesti Suomen toisen maailmansodan aikaisia kipupisteitä luotaavista teoksista kuten Salaiset aseveljet ja Tuntematon Lauri Törni.

Dos. Marko Tikka (s. 1970) on kirjoittanut erityisesti sisällissodasta ja sitä seuranneesta ajasta sekä populaarikulttuurista. Teoksia: Koston kevät, Terrorin aika ja Tanssiorkesteri Dallape - suomijatsin legenda 1925-2010.

• Kirjailija: Oula Silvennoinen Marko Tikka Aapo Roselius
• Alaotsikko: Mustan sarastuksen airuet
• Kieli: suomi
• Julkaistu: 2016-02
• Kuvittaja: Aimo Katajamäki

• ISBN: 9789510401323
• Kustantaja: Werner Söderström Osakeyhtiö

• Sivumäärä: 503
• Paino: 600 grammaa         

HURSKAS KURJUUS

Nyt lokakuun alussa sain päätökseen ensimmäisen kokonaan lukemani F.E Sillanpään kirjan. Joskus koulussa tai muussa yhteyksissä olen muistaakseni pieniä osia herran tuotannosta vilkaissut. 

Kyseinen ”veikko” eli Frans Emil Sillanpää voitti Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1939.

Opus jonka lukaisin läpi oli Hurskas kurjuus, ja se oli kirjoitettu sisällissodan jälkeen vuonna 1919. Yllykkeen tämän kirjan lukemiseen sain sisällissodan viime aikojen tutkimuksistani kun eräässä teoksessa mainittiin kyseisen kirjan päähenkilön traaginen loppu valkoisen teloittajan toimesta.

Itse kirjaa en meinannut löytää Lapinlahden kirjaston hyllystä – eikä siellä ollut kyllä paljon muitakaan kyseisen kirjailijan teoksia. Kyse ei lopulta ollutkaan siitä, että kaikki Frans Emilin luomukset olisivat olleet lainattu, ja täten loistaneet poissaolollaan, vaan yksinkertaisesti siitä, että osa kirjoista on tilanpuutteen tai ”vanhuuden” perusteella siirretty varaston puolelle. Kirjaston henkilökunta haki ystävällisesti minulle lopulta kyseisen niteen, ja sitten livahdin onnellisena itsepalvelulainauksen kautta kotiin lukemaan.

Kirjan sain luettua aika nopeasti läpi ja tykkäsin siitä kovin. Kieli oli rikasta ja minulle välillä aika vaikeasti luettavaa, mutta pari kertaa uudelleen vaikeampaa kohtaa silmäillen asia selvisi jopa meikäläiselle. Jahka saan odottamassa olevaa muiden kirjoittajien kirjapinoa ”tuhotuksi” palaan jälleen Sillanpään pariin ja etsin käsiini seuraavan tilanteeseen sopivan teoksen.

Juonta ja tarinaa sen kummemmin kertomatta; Hurskas kurjuus kertoo Johan Abraham Benjamin pojan elämäntarinan. Hänen etunimensä ja sukunimensä vaihtuu elämän kulkiessa eteenpäin. Yksi asia mikä pysyy on ainainen köyhyys sekä ympäristössä riehuvat sairaudet sekä oman itsetunnon murentuminen uudestaan ja uudestaan. Kirjan loppua hallitsee vuonna 1918 alkanut kansallinen murhenäytelmä - sisällissota. Tämän kurimus koituu lopulta myös hänen kohtalokseen – kuolla syyttömänä voittajien kostonhalun uhrina. 

Tämän pienen kirjakatsaukseni jatkoksi lisäsin vielä Kirjasampo.fi – sivustolla olevan tiedon kirjasta sekä pienen tietoiskun kyseisen romaanin kirjoittajasta, F.E.Sillanpäästä - Suomen ainoasta kirjallisuuden Nobel-palkinnon saajasta. 

Kirjasampo.fi on kaunokirjallisuuteen keskittyvä verkkopalvelu, joka perustuu kirjastojen laajoille kaunokirjallisuuskokoelmille.

*********************************

*********************************

FRANS EMIL SILLANPÄÄ

Frans Emil Sillanpää (16. syyskuuta 1888 Hämeenkyrö – 3. kesäkuuta 1964 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, jolle on toistaiseksi ainoana suomalaisena myönnetty Nobelin kirjallisuuspalkinto. Palkinnon hän sai vuonna 1939 ”syvällisestä ymmärtämyksestään maansa maalaisväestöä kohtaan ja siitä ihastuttavan taiteellisesta tavasta, jolla hän kuvasi heidän elämäntapaansa ja heidän luontosuhdettaan”.

Teokset

• Elämä ja aurinko, 1916
• Ihmislapsia elämän saatossa, 1917
• Hurskas kurjuus, 1919
• Rakas isänmaani, 1919
• Hiltu ja Ragnar, 1923
• Enkelten suojatit, 1923
• Omistani ja omilleni, 1924
• Vanhoja muistoja, (ei saanut julkaistua 1919) 1924. Työväenkalenteri XVII.
• Maan tasalta, 1924
• Töllinmäki, 1925
• Rippi, 1928
• Kootut teokset I–III, 1928
• Jokisen Petterin mieliteot, 1928
• Kiitos hetkistä, Herra..., 1930
• Nuorena nukkunut, 1931
• Miehen tie, 1932
• Kootut teokset I–XII, 1932–1950
• Virran pohjalta, 1933
• Ihmiset suviyössä, 1934
• Viidestoista, 1936
• Elokuu, 1941
• Ihmiselon ihanuus ja kurjuus, 1945
• Poika eli elämäänsä, 1953
• Valitut teokset, 1954
• Erään elämän satoa, 1954 (novellituotannosta valikoinut Rafael Koskimies)
• Kerron ja kuvailen, 1955
• Päivä korkeimmillaan, 1956
• Ajatelmia ja luonnehdintoja, 1960 (toimittanut Aarne Laurila)
• Novellit, I–II 1961
• Valitut teokset, 1969
• Piika ja muita kertomuksia, 1978
• Taatan joulupakinoita, 1981
• Taatan joulu, 1986 (toimittanut Panu Rajala)
• F. E. Sillanpään ajatuksia, 1988
• Kootut teokset 1–8, 1988–1991 (kuvitus Ulla Rantanen)

RISSALAN LENTOTURMASTA 40 VUOTTA

Rissalan lentoturmasta tulee tänään kuluneeksi 40 vuotta.Viisitoista ihmistä sai surmansa tuhoisassa Rissalan lento-onnettomuudessa 3.10.1978. Koneen matkustajat olivat suomalaisia huipputason vaikuttajia, jotka olivat palaamassa Kuopiosta Helsinkiin maanpuolustuskurssin kokouksesta.

Onnettomuuskone oli DC-3-kuljetuskoneen C-47-versio.

Kone lähti Kuopiosta kello 21.30. Mukana oli kolmen hengen miehistön lisäksi kaksitoista korkeassa asemassa olevaa suomalaista johtajaa. Ongelmat alkoivat pian nousun jälkeen.

DC-3-mallinen kone sakkasi sen lähdettyä Kuopion lentoasemalta. Toinen moottori sammui, ja ohjaaja pyrki kaartamaan takaisin kentälle.

– Oikea nuija on pysähtynyt. Kaarran takaisin kentälle, olivat kapteenin viimeiset sanat.

Vain kymmenen sekunnin kuluttua moottorin sammumisesta kuului räjähdys. Kone syöksyi Juurusveteen vieden mukanaan miehistön ja kaikki matkustajat. Kukaan koneessa olleista ei selviytynyt.

Onnettomuuspaikka ilmasta kuvattuna.

Tutkijalautakunnan mukaan perussyy oli moottorihäiriö. Myötävaikuttaviksi syiksi nimetään ilmannopeuden aleneminen alkunousun ja kaarron aikana moottorihäiriön seurauksena ja ohjaajan huomion siirtyminen ohjaamisesta moottorihäiriön aiheuttamiin toimenpiteisiin. Nämä tekijät johtivat koneen ohjattavuuden menettämiseen toteavat tutkijat. Lisäksi mainitaan vaikeat olosuhteet. Pimeys ja alhainen lentokorkeus olisivat edellyttäneet keskittynyttä mittarilentoa, jota puuskaisuus vaikeutti.

Turmassa menehtyneiden muistolaatta

Uhrit osallistuivat 60. maanpuolustuskurssille, joten he olivat oman alansa johtavia henkilöitä.

Onnettomuudessa menehtyivät Oy Lohja Ab:n toimitusjohtaja Risto K. Alanko, kansanedustaja Kirsti Hollming, eversti Aarno Hukari, tilastokeskuksen ylijohtaja Aaro Kenttä, everstiluutnantti Tapio Kokkonen, vientitakuulaitoksen johtaja Pekka Lahdensuu, kansanedustaja Olavi Majlander, kansanedustaja Aaro Merisaari, maaherra Antti Pohjonen, oikeusministeriön lainsäädäntöjohtaja Kari Sinisalo, Kemira Oy:n johtaja Viljo Särkkä, Suomen IBM:n johtaja Olli Varho, koneen kapteeni, yliluutnantti Kari Halmetoja, perämies, ylivääpeli Seppo Raninen ja lentomekaanikko, vääpeli Heikki Mannila.

Myös presidentti Tarja Halosen piti olla koneen kyydissä, sillä SAK.n lakimiehenä työskennelleen Halosen piti alun perin emännöidä 60. maanpuolustuskurssin kokoontumista. Matka jäi kuitenkin väliin, sillä Halonen oli viimeisillään raskaana ja neuvolalääkäri oli kieltänyt häneltä lentämisen.

Ilmavoimien keskiraskas helikopteri nousi Juurusselän ylle etsintöihin heti aamun valjettua 4.10.1978.

MIKA WALTARI

Kirjailija Mika Waltari syntymästä on kulunut tänään päivälleen 110 vuotta. Hän syntyi Helsingissä 19.9.1908. 

UNIO MYSTICA - Mika Waltarin elämä ja teokset

Vajaa puolitoista vuotta sitten ahmin läpi tämän suosikkikirjailijani elämänkerran: Unio Mystica - Mika Waltarin elämä ja teokset. Sivuja oli kahlattavana läpi 831 kappaletta.

Mika Toimi Waltari (19. syyskuuta 1908 Helsinki – 26. elokuuta 1979 Helsinki) oli merkittävä suomalainen kirjailija. Tavattoman tuotteliaana tunnetun Waltarin julkaisuluettelo käsittää romaaneja, runoja, novelleja, pienoisromaaneja, satuja, näytelmiä, kuunnelmia, propagandamateriaalia, arvosteluja, elokuvakäsikirjoituksia, matkakertomuksia ja sarjakuvariimejä.

Waltarin menestysteoksia ovat olleet kansainvälisille bestseller-listoille nousseet laajat historialliset romaanit, joista tunnetuin on Sinuhe egyptiläinen (1945), nykyaikaan sijoittuvat pienoisromaanit sekä Komisario Palmu -dekkarit, jotka on myös filmattu. Waltarin elokuvakäsikirjoituksista menestynein on Kulkurin valssi (1941). (Wikipedia)

**************************

Unio Mystica

Panu Rajala

sidottu, suomi, 2008

Mika Waltari on tuotteliain, monipuolisin ja kansainvälisesti tunnetuin suomalainen kirjailija. Hän on kirjoittanut itsestään sekä verhotusti että tunnustaen. Lempeä ironia, surumielinen huumori ovat tuoneet hänet lähelle lukijoitaan. Panu Rajalan kirjoittama Unio Mystica - Mika Waltarin elämä ja teokset on ensimmäinen laaja ja kattava elämäkerta Mika Waltarista.

Kirjeisiin, haastatteluihin, dokumentteihin ja Waltarin vähemmän tunnettuun tuotantoon nojautuva teos tuo uusia ja yllättäviä piirteitä rakastetun kirjailijan lähikuvaan. Waltarin valtavan työmäärän taustat, innoituksen lähteet, elämänkolaukset ja hurmioitumisen hetket avautuvat hämmästyttävällä tavalla. Masennus ja epätoivo vuorottelivat hänen elämässään haltioituvan inspiroitumisen kausien kanssa. uikaisevat rakastumiset ja karvaat pettymykset hän eli huippuja ja pohjia myöten.

Kautta maailman luettu kirjailija halusi elää ja kuolla oman kansansa mukana. Waltarin sotavuosien patrioottinen uhrimieli tulee vasta nyt kokonaisena näkyviin. Historiallisissa romaaneissaan hän kuvasi myös omaa aikaansa ja näki, kuinka pieni ihminen murskautuu kyynisen valtapelin vyöryessä hänen ylitseen. Hänen rajat ylittävä eläytymisvoimansa, hänen kykynsä saada historian aikakaudet elämään vaativat matkoja, tutkimuksia, loputonta lukemista ja heittäytyvää intuitiota. Muuan hollantilainen lehtimies nimittikin häntä maailmanhistorian suurimmaksi seikkailijaksi.

Eläytyvän täyttymyksen hetkinään Mika Waltari saavutti unenomaisen yhteyden kuvattaviin henkilöihinsä, ja kaiken yllä, kautta tuotantonsa, hänen levoton henkensä tavoitteli perimmältään salattua yhteyttä ihmisen ja Jumalan välillä: Unio Mystica.

    Kirjailija:

    Panu Rajala

    Alaotsikko:

    Mika Waltarin elämä ja teokset

    Kieli:

    suomi

    Julkaistu:

    2008-01 

    ISBN:

    9789510311370

    Kustantaja:

    WSOY

    Painos:

    3. p 

    Sivumäärä:

    831

    Paino:

    1698 grammaa 

************************

Alla olevassa  listassa ovat suosikkini "Mika-sedän" tuotannosta. Nämä teokset löytyvät tietenkin kirjahyllystäni.

KIERRÄTYSTÄ

Yllättävän paljon kertyy paperi- ja muovijätettä viikoittain meidänkin taloudessa vaikka vaan kaksi on yleensä tätä jätettä ”tuottamassa”. Nämä ”moskat” saa kivasti toimitettua kierrätykseen paikallisen K-Marketin parkkipaikalla oleviin säiliöihin. Näitä sijoituspaikkoja löytyy myös paikallisen Osulan eli S-Marketin pihasta sekä myös Peltoniemessä on yksi keräysyksikkö.

Näihin ei voi kuitenkaan metalli- ja ongelmajätettä tai muuta vastaavaa ”rojua toimittaa. Onneksi tämänmoista toimenpidettä varten löytyy paikka Suoniementieltä eli puhdistamon vierestä.

Kävin nyt eka kertaa tässä uudessa kierrätyspaikassa puhdistamolla. 

Hieno homma, että tänne saa viedä ”romua” kahdesti viikossa – mutta... yksi vika löytyi ! 

Minua ei huolittu ongelmajätteeksi! Ulos repivät Ilkka-rukan kontista vaikka ovenpieliin ja muihin tartuin jämäkästi kiinni! No – pääasia tuli kuitenkin täytettyä eli vanha kirjoitin, digiboksi sekä muu metalli- ja lasijäte saatiin pois Juhani Ahontien varastoista!