Kaukaisin nähty galaksi etääntyy valoa nopeammin

Avaruusteleskooppi Hubblen havaitsema minigalaksi löytyi painovoimalinssien avulla hämäristä.

Hubble-teleskooppi havaitsi kaukaisimman nähdyn galaksin. Euroopan avaruusjärjestön levittämässä kuvassa galaksi on suurennettu. Kuvassa näkyy joukoittain galakseja ja oman Linnunratamme tähtiä.

Kau­kai­sin ih­mi­sen ha­vait­se­ma yk­sit­täi­nen koh­de on nyt ava­ruus­te­le­skoop­pi Hubb­len löy­tä­mä pie­ni ga­lak­si, jos­ta va­lo on mat­kan­nut koh­ti maa­ta noin 13,3 mil­jar­dia va­lo­vuot­ta.

Oi­keas­taan ga­lak­si on vas­ta eh­dol­la kau­kai­sim­mak­si, kos­ka etäi­syys haas­taa var­men­ta­mi­sen. Kun va­lo läh­ti ga­lak­sis­ta, maail­man­kaik­keus oli vas­ta 420 mil­joo­nan vuo­den ikäi­nen. Ha­vain­nos­ta ker­toi Eu­roo­pan ava­ruus­jär­jes­tö.
Ga­lak­si etään­tyy meis­tä mo­nin­ker­tai­sel­la va­lon no­peu­del­la. Maail­man­kaik­keus laa­je­nee kiih­ty­vää vauh­tia. Ha­vain­to pal­kit­tiin fy­sii­kan No­be­lil­la vii­me vuon­na. Mi­tä kauem­pa­na koh­de on, si­tä ko­vem­paa vauh­tia se etään­tyy.

Us­ko­ma­ton etään­ty­mis­no­peus ei ole ris­ti­rii­das­sa suh­teel­li­suus­teo­rian kans­sa, vaik­ka sen mu­kaan va­lon no­peus on uni­ver­su­min kat­to­no­peus.

Va­lo kul­kee kau­kai­ses­sa ga­lak­sis­sa sa­maa kat­to­no­peut­ta kuin tääl­lä­kin, mut­ta sen ja mei­dän vä­lis­sä ole­van uni­ver­su­min ku­del­ma re­pey­tyy mie­li­ku­vi­tuk­sel­lis­ta vauh­tia.

Kau­kai­nen ga­lak­si etään­tyy meis­tä jo­pa 2,5-ker­tais­ta va­lon no­peut­ta, las­kee Hel­sin­gin yli­opis­ton fy­sii­kan lai­tok­sen do­sent­ti Hannu Kurki-Suonio. Se on nyt meis­tä jo 30 mil­jar­din va­lo­vuo­den pääs­sä, kos­ka va­lon läh­det­tyä siel­tä maail­man­kaik­keus on laa­jen­tu­nut.

Yk­si­kään ny­kyi­sis­tä ha­vain­to­lait­teis­ta ei pys­tyi­si ha­vait­se­maan näin kau­kai­ses­ta koh­tees­ta tu­le­vaa va­loa, el­lei va­lo mat­kal­la vah­vis­tui­si.

Vah­vis­ta­ja­na toi­mi kau­kai­sen ga­lak­sin ja Hubb­len vä­lis­sä ole­va val­ta­va ga­lak­si­jouk­ko, jo­ka pai­no­voi­mal­laan saa va­lon kaa­reu­tu­maan ja voi­mis­tu­maan te­le­skoo­pin sil­mil­le.
Ga­lak­si­jouk­ko toi­mi ikään kuin yli­mää­räi­se­nä lins­si­nä.
Il­man täl­lai­sia gra­vi­taa­tio­lins­se­jä kau­kai­sim­mat koh­teet jäi­si­vät ha­vait­se­mat­ta.
Hubb­le nä­ki it­se asias­sa kol­me ku­vaa kau­kai­ses­ta ga­lak­sis­ta, kos­ka vä­lis­sä ol­lut ga­lak­si­jouk­ko vään­te­li va­loa. Hubb­len ku­via ver­rat­tiin myös Yh­dys­val­tain ava­ruus­hal­lin­non Spit­zer-inf­ra­pu­na­te­les­koo­pin ku­viin.

Ga­lak­si ei ta­val­laan ole kau­kai­sin ha­vain­to ava­ruu­des­ta, sil­lä ava­ruu­den taus­ta­sä­tei­lyl­lä on ikää 13,7 mil­jar­dia vuot­ta. Se syn­tyi, kun uni­ver­su­mi oli 400 000 vuot­ta van­ha.

Taus­ta­sä­tei­ly on al­ku­rä­jäh­dyk­sen heh­kua, jo­ta on jo­ka puo­lel­la. Si­tä nuo­rem­pia ja kau­kai­sem­pia koh­tei­ta em­me näe.
Ha­vait­tu ga­lak­si on pie­ni ja vas­ta muo­tou­tu­mas­sa. Sen lä­pi­mit­ta on al­le 600 va­lo­vuot­ta, kun oman Lin­nun­ra­tam­me lä­pi­mit­ta on 150 000 va­lo­vuot­ta. Yh­dys­val­tain ava­ruus­hal­lin­non ja Eu­roo­pan ava­ruus­jär­jes­tön tut­ki­jat var­mis­ti­vat kuu­kau­sia, et­tä ha­vai­tut hei­kot va­lo­pis­teet ker­to­vat kau­kai­sim­mas­ta ga­lak­sis­ta.
Pie­net va­lo­täp­lät voi­vat ol­la him­mei­tä pu­nai­sia täh­tiä tai rus­kei­ta kää­piö­täh­tiä. Van­hat pö­lyi­set ga­lak­sit voi­vat näyt­tää kau­kai­sem­mil­ta kuin ovat.

Koh­teen niin sa­not­tu pu­na­siir­ty­mä eli sen lä­het­tä­män va­lon pu­ner­tu­mi­nen on si­tä voi­mak­kaam­paa, mi­tä kauem­pa­na se on.

Pu­na­siir­ty­mä ker­too, et­tä koh­de etään­tyy meis­tä ko­vaa vauh­tia, mi­kä saa va­lon aal­lon­pi­tuu­den pi­te­ne­mään koh­ti pu­nais­ta.
Kau­kai­nen ga­lak­si on tär­keä koh­de Webb-ava­ruus­te­les­koo­pil­le, jo­ka lau­kais­taan ava­ruu­teen vuon­na 2018.

Hubble avaruusteleskooppi

(Aritkkelin tiedot: HS 17.11.2012; Kuvat: Internet)