UKRAINE

 

HIROSHIMA - 80 VUOTTA ATOMIPOMMISTA

Ilmahyökkäysharjoitus Hiroshimassa 1942

B-29 pommittaja "Enola Gay"

Samaan aikaan kapteeni Paul Tibbetsin ohjaama Enola Gay lähestyy Japanin rannikkoa raskaan lastinsa kanssa vielä 80 kilometrin päässä ja sai odottamansa viestin. Enola Gayn uumenissa oli atomipommi. Lentokoneen oikealla puolella Great Artiste lensi yhtä vakaasti mukanaan laskuvarjoilla pudotettavat laitteet jotka mittaisivat pommin synnyttämän ilma – aallon voimakkuuden. Vasemmalla puolella kolmas, nimetön B-29 numerolla 91 kantoi mukanaan useita filmikameroita kuvaamaan tulevan. Pommikoneet olivat aloittaneet pitkän lentonsa Mariaaneihin kuuluvalta Tinianin saarelta. Ne olivat yhtyneet toisensa Iwo Jiman saaren yllä . Niillä ei ollut mukanaan lentosuojaa, ja koneiden ainoana aseistuksena oli perässä olevat kaksoiskonekivääri. Pommittajien miehistöt eivät olleet kuulleet koko koulutusvuotensa aikana sanoja ”atomi” tai ”ydin”. Tinianin viimeisessä käskynjaossakin Tibbets oli puhunut ylimalkaisesti aseesta, joka oli ”erittäin voimakas” ja jonka avulla kenties oli mahdollista lopettaa koko sota. ”Tehkää tehtävänne. Täyttäkää saamanne käskyt. Varokaa hutiloimasta. Älkää ottako turhia riskejä.” Siinä olivat Tibbetsin täsmällisimmät ohjeet.

Enola Gayn moottorit oi käynnistetty yöllä 1.27 Hiroshiman aikaa. Japania lähestyttäessä, klo 6.30 kapteeni William Parsons ilmoitti, että lastina ollut pommi oli ladattu ohjeiden mukaisesti räjähdys valmiiksi. Vasta sen jälkeen Tibbets oli kuuluttanut miehistölle lastin todellisen luonteen.

Maailman ensimmäinen atomipommi "Little boy" Tinianin saarella 1945.

Kun Straight Flushin radiosanoma saavutti tunti myöhemmin Enola Gayn, Tibbets ilmoitti sisäpuhelimen välityksellä , että maalina oli Hiroshima. Kaupungin ääriviivat tulivat näkyviin klo 8.09.

”Se on tähtäimessäni”, ilmoitti pommittaja Thomas Ferebee klo 8.14. Hän näki 9 450 merin korkeudesta allaan kohteen , jonka hän oli opetellut ulkoa mustavalkoisista ilmakuvista ja kartoista. Se oli Aionin silta, joka oli T- kirjanimenmuotoinen . Enola Gayn pommisäiliön luukut avautuivat klo 8.15,17.
Kun pommi irtautui Enola Gay menetti neljä tonnia painostaan ja heilahti kolme meriä ylemmäksi. Tibbets käänsi koneensa 155 asteen kulmassa syöksykäännökseen oikealle. Perässä tullut Staright Flush pudotti kolme laskuvarjolla varustettua mittauslaitetta ja teki suunnitelmien mukaisen vastaavan käännöksen vasemmalle. Koneilla oli 43 pitkää sekuntia aikaa. Ne ehtivät siinä ajassa seitsemän kilometrin päähän. Pommi oli viritetty räjähtämään 580 metrin korkeudessa.

Taivas leimahti. Valo alkoi sinipunertavana ja muuttui valkoiseksi, kaiken sokaisten. Atomipommin aiheuttama shokkiaalto lennätti Enola Gayta korkeammalle. Miehistö luuli sitä ilmatorjunnaksi. Sen jälkeen tuli toinen, heijastusaalto.

Enola Gayn pyrstössä konekivääriampuja George Caron näki yläilmoissa kaiken paraatipaikalta. Vaikka hänellä oli voimakkaat suojalasit, silmiin sattui. Caron kuvaili näkemänsä nauhurille.
”Savupatsas kohoaa nopeasti. Siinä oli tulipunaisena hehkuva sisus. Poreileva massa, sinipunertavan harmaa, ja tuo punainen sisua. Ja kaikki yhtä myllerrystä. Tulipaloja syttyy leimahdellen joka puolella. Aivan kuin liekkejä, jota synty siellä tällä suuressa hiilloksessa.”
”Alan laskea, montako noita tulipaloja on. Yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi kuusi… ei voi laskea. ja tuolla se tulee, se sienen muotoinen, josta Parsons puhui.. Se on mustaa siirappimassaa. Sieni levittyy. Lienee mailin tai kahden levyinen (2-3 km) ja puolen mailin korkuinen. Se on melkein meidän tasollamme ja kohoaa ylemmäksi…”
”Sienen tyven seutu on kuin raskasta pilveä, täynnä liekkejä. Kaupungin täytyy olla sen alla. Liekit ja savu leviävät aaltoilleen, kieppuvat kukkuloiden vaiheilla…”

Räjähdyksen valtava sienipilvi

Enola Gay teki kierroksen sienipilven ympärillä. Perämies Robert Lewis kuiskasi historiaan jäävät sanat. ”Jumalani, mitä olemme tehneet?”

Enola Gay aloitti 3000 kilometrin paluumatkansa Tinianille. Vielä 600 kilometrin päästä lentokoneen miehistä saattoi nähdä sienimäisen tuhopilven Hiroshiman yllä. Se oli noussut 15 kilometrin korkeuteen asti.

Hiroshima atomipommin jäljiltä

Blogitekstin lähde: IL Historia-Atomipommi ; Kuvat: Internet ; Video: Youtube

TEN YEARS SOBER

TAMPERE & TURKU - MUSEUM TOUR

MUSEOKIERROS

TAMPERE 14. - 15.6.2025

TURKU: 17. - 18.6.2025

KAATUNEIDEN MUISTOPÄIVÄ 18.5.2025

Seppeleitä Hietaniemen hautausmaan sankariristillä.

Tänään, toukokuun kolmantena sunnuntaina vietetään kaatuneiden muistopäivää, joka on vakiintunut liputuspäivä. Muistopäivän viettäminen on saanut alkunsa vuonna 1940, kun evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksesta ehdotettiin suru- ja muistojumalanpalvelusten pitämistä talvisodassa kaatuneiden muistoksi sunnuntaina 19. toukokuuta 1940.

Mannerheim antoi ehdotuksen johdosta päiväkäskyn, jossa ilmoitettiin, ettei 16. toukokuuta, vapaussodan päättymispäivänä ja siihenastisena puolustusvoimain lippujuhlan päivänä järjestetä juhlallisuuksia. Päätöksellään Mannerheim halusi korostaa talvisodassa syntynyttä kansallista yhtenäisyyttä.

Toukokuun kolmatta sunnuntaita nimitettiin aluksi yksimielisyyden ja sankarivainajien muistopäiväksi ja nykyinen nimi, kaatuneiden muistopäivä sillä on ollut vuodesta 1947 alkaen.

Alunperin kaatuneiden muistopäivänä liput pidettiin puolitangossa klo 10-14, mutta vuonna 1995, kun toisen maailmansodan päättymisestä oli kulunut 50 vuotta, liputusohjetta muutettiin niin, että suruliputusta ei enää tehdä.

Ensimmäisen sankarivainajien muistopäivän viettoa Joensuussa 19.5.1940, missä yhteydessä järjestettiin paraati ja sankarihautajaiset.

SAKSAN ANTAUTUMISESTA 80 VUOTTA

Tasan 80 vuotta sitten 7.5.1945 Saksa antautui ehdoitta liittoutuneille, kun Saksan asevoimien yleisesikunnan (Oberkommando der Wehrmacht) esikuntapäällikkö, kenraalieversti Alfred Jodl allekirjoitti antautumisasiakirjan Reimsissä, Ranskassa aamuyöllä klo 02:41.

Kenraalieversti Jodl allekirjoittaa antautumisasiakirjan, oikealla puolellaan majuri Wilhelm Oxenius Saksan ilmavoimien edustajana ja vasemmalla amiraali Hans-Georg von Friedeburg merivoimien edustajana.

Adolf Hitler ampui itsensä 30.4.  Berliinissä ja testamentissaan nimitti Saksan uudeksi johtajaksi suuramiraali Karl Dönitzin. Samaan aikaan massoittain saksalaisia joukkoja antautui idässä ja lännessä: Italiassa 29.4., Berliinissä 2.5., Luoteis-Saksassa, Baijerissa, Tanskassa ja Alankomaissa 4.5. jne. Viimeistenkin puolustustaskujen murtuminen oli vain ajan kysymys.

Karl Dönitz

Breslaun ”linnoituskaupungin” antauduttua 6.5. neuvostojoukoille, suuramiraali Dönitz valtuutti kenraalieversti Jodlin matkustamaan Reimsiin neuvottelemaan saksalaisten joukkojen antautumisesta länsiliittoutuneille. Tavoitteena oli antautua lännessä ja vastustaa neuvostoinvaasiota idässä viimeiseen saakka. Saksalaisten neuvotteluasema oli jo kuitenkin niin heikko, että liittoutuneiden ylipäällikkö amerikkalainen kenraali Dwight D. Eisenhower uhkasi katkaista neuvottelut, elleivät saksalaiset antautuisi ehdoitta. Jodl viestitti Flensburgista valtakunnan rippeitä johtavalle Dönitzille liittoutuneiden vastauksen, joka hetken mietittyään valtuutti Jodlin myöntymään saksalaisten täydelliseen ja ehdottomaan antautumiseen.

Dwight D. Eisenhower

Jodlin Reimsissä 7.5. klo 02:41 allekirjoittaman antautumisasiakirjan mukaan Saksan joukot lopettaisivat kaiken aseellisen vastarinnan 8.5. klo 23.01 Keski-Euroopan aikaa.

Antautumisasiakirjan hyväksyivät liittoutuneiden puolelta Neuvostoliiton kenraali Ivan Susloparov, Ranskan väliaikaishallituksen kenraali Francois Sevez ja Eisenhowerin esikuntapäällikkö kenraali Walter Bedell Smith.

Stalin ei ollut valtuuttanut kenraali Susloparovia allekirjoittamaan antautumisasiakirjaa, eikä hyväksynyt myöskään pelkän esikuntapäällikön allekirjoitusta saksalaisten puolelta. Niinpä Stalin vaati, että varsinaisen antautumisen pitää tapahtua ”fasistien pääkaupungissa” Berliinissä. Tätä varten Saksan asevoimien yliesikunnan päällikkö marsalkka Wilhelm Keitel kuljetettiin vielä 8.5. Berliiniin allekirjoittamaan Neuvostoliiton marsalkka Georgi Zhukovin läsnäollessa uusi antautumisasiakirja. Vuorokausi oli ehtinyt vaihtua jo Moskovan ajan mukaan, ja tästä syystä Venäjällä ja Itä-Euroopassa voitonpäivää vietetään 9.5. ja Länsi-Euroopassa 8.5.

Ensimmäisen antautumisasiakirjan virallinen teksti on englanniksi.

KALPA ON SUOMEN MESTARI