YHDYSVALTAIN PRESIDENTINVAALIT 2024

 USA:n presidentinvaalit pidettiin 5.11.2024

KuPS !!!

 

VUOSI HAMASIN HYÖKKÄYKSESTÄ

Hamasin yl­lä­tys­hyök­käyk­ses­tä on kulunut vuosi – ve­ri­löy­ly jär­kyt­ti Is­rae­lia ja johti tu­hoi­saan sotaan Gazassa

Yli tuhat ihmistä sai surmansa Israelin historian verisimpänä päivänä.

Israelin Merkava-taistelupanssarivaunu palestiinalaisten käsissä lokakuun seitsemäntenä raja-aidan luona.

Tänään on tullut kuluneeksi vuosi siitä, kun palestiinalainen äärijärjestö Hamas teki verisen yllätyshyökkäyksen Gazan kaistalta Israeliin.

Hamas surmasi hyökkäyksessään lähes 1 200 israelilaista, joista suuri osa oli siviilejä. Lisäksi Hamas vei Gazaan yli 200 panttivankia, joista moni on siellä edelleen.

Hyökkäys oli Israelissa valtava järkytys, ja rajavalvonnan pettäminen sai aikaan paljon kritiikkiä. Saarrettua Gazaa ympäröivän "älyaidan" kun piti olla läpitunkematon este.

Varhain lauantaina 7. lokakuuta Hamas rikkoi sadoilla turvakameroilla, tutkilla ja sensoreilla varustetun aidan räjäyttämällä siihen aukkoja sekä käyttämällä puskutraktoreja. Osa Hamasin taistelijoista ylitti rajan riippuliitimillä.

Hamasin jäsenet surmasivat siviilejä useissa kylissä ja iskivät myös maantiellä ajaviin autoihin. Terroristit hyökkäsivät myös musiikkifestivaalille, jossa he tappoivat yli 300 ihmistä. Hamas iski myös sotilastukikohtiin ja surmasi yllätetyksi joutuneita sotilaita, mikä hidasti Israelin armeijan reagointia hyökkäykseen.

Hyökkäys oli Israelin historian verisin päivä ja suurin juutalaisten joukkosurma sitten holokaustin.

Nainen itki Hamasin hyökkääjien ampuman veljenpoikansa ruumiin äärellä Israelin Sderotissa 7. lokakuuta 2023.

Seurauksena verinen sota

Hyökkäyksen seurauksena Israel vannoi tuhoavansa Hamasin ja aloitti ilmaiskut ja maaoperaation Gazassa. Hamasin hallitseman Gazan terveysviranomaisten mukaan lähes 42 000 ihmistä on saanut Gazassa surmansa Israelin sotatoimien seurauksena, suuri osa naisia ja lapsia.

Israel sanoi hiljattain, että Hamas on sotilaallisesti voitettu ja kykenee enää sissisotaan. Tulitaukoa Israelin ja Hamasin välille ei kuitenkaan jatkuvista ponnisteluista huolimatta ole saatu aikaiseksi.

Sota on johtanut valtavaan humanitaariseen katastrofiin Gazassa, jossa yli kaksi miljoonaa ihmistä asuu pienellä ja saarretulla alueella. Ruuasta ja lääkkeistä on ollut laajasti pulaa, ja humanitaarisen avun saaminen Gazaan on ollut vaikeaa.

Sairaaloiden toiminta Gazassa on myös hyvin vaikeaa esimerkiksi pommituksissa tulleiden vaurioiden ja energiapulan takia.

Gazaa Israelin pommitusten jäljiltä.

Israel sai lännessä paljon sympatiaa Hamasin hyökkäyksen jälkimainingeissa, mutta kovakourainen sotiminen Gazassa on sittemmin herättänyt paljon kritiikkiä etenkin Euroopassa. Israelin ja arabimaiden suhteet ovat kiristyneet myös huomattavasti, ja esimerkiksi lähellä ollut suhteiden normalisoiminen Saudi-Arabiaan on jäissä.

Jännitteet kasvaneet

Konflikti on läikkynyt muuallekin Lähi-itään ja herättänyt pelkoja laajemmasta alueellisesta konfliktista.

Iranin tukema libanonilainen äärijärjestö Hizbollah on viime lokakuusta lähtien ampunut raketteja Israelin puolelle.

Israel iski Hizbollahia vastaan rajusti syyskuussa, kun se räjäytti kauko-ohjatusti järjestön käyttämiä hakulaitteita ja radiopuhelimia. Israel onnistui myös surmaamaan Hizbollahin johtajan Hassan Nasrallahin ilmaiskulla. Aiemmin Israel surmasi Hamasin johtajan Ismail Haniyyan Iranin Teheranissa.

Iran on tehnyt kahteen otteeseen ohjusiskuja suoraan Israeliin kostona Israelin tekemistä salamurhista. Niiden vaikutus on kuitenkin jäänyt vähäiseksi.

Jemenin huthikapinalliset puolestaan ovat tehneet iskuja Punaisenmeren rahtilaivoihin Gazan sodan varjolla.

ESTONIAN UPPOAMISESTA 30 VUOTTA

Estonian uppoaminen 30 vuotta sitten on yksi merihistorian traagisimmista katastrofeista. Kauhistuttavana syyskuisena yönä vuonna 1994 yli 850 ihmistä kuoli, mutta on heitäkin, jotka selvisivät hengissä myrskyävällä, pimeällä merellä - vaikka laiva painui syvyyksiin vain noin 30 minuuttia ensimmäisen hätäkutsun lähettämisen jälkeen.

Tänään sunnuntaina 28.9.2019 tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun matkustaja-autolautta Estonia upposi myrskyävällä Itämerellä noin 40 kilometrin päässä Utön saarelta. Aluksen kyydissä oli 989 matkustajaa ja miehistön jäsentä. Estonian kaltaisen onnettomuuden ei koskaan pitänyt olla mahdollinen Itämerellä. Sen syy ja seuraukset puhuttavatkin yhä.

Estonia painui pohjaan 28. syyskuuta 1994 vain vajaa tunti ensimmäisten onnettomuutta enteilleiden havaintojen ja vain puoli tuntia ensimmäisen hätäkutsun lähettämisen jälkeen. Ensimmäinen tragediaa enteillyt metallinen pamaus kuultiin keularampin luota kello 0.55. Kello 1.14 keulavisiiri putosi mereen ja veti autokannen rampin täysin auki. Alukseen alkoi tulvia rajusti vettä ja se kallistui nopeasti. Kello 1.50 alus katosi meren pinnan alle. Merenkäynti oli ankaraa ja aikaa pelastumiselle jäi vain vähän. Silti 137 ihmistä onnistui pelastautumaan kuolemanloukuksi muuttuneelta alukselta.

Estonia lepää Itämeressä 80 metrin syvyydessä. Sukeltajat kuvasivat osana tutkintaa meren pohjaan painuneen aluksen.

M/S Estonia Wikipediassa

JATKOSOTA LOPPUI 80 VUOTTA SITTEN

TOISEN MAAILMANSODAN SYTTYMISESTÄ 85 VUOTTA

Toinen maailmansota alkoi päivälleen 85 vuotta sitten, kun Saksa hyökkäsi Puolaan.

Saksan panssarivaunut ylittävät joen Puolaan.

Saksalaiset lavastivat aamuyöllä 1. syyskuuta 1939 rajaselkkauksen, josta syyttivät puolalaisia. ”Rauhanomaiselle laivastovierailulle” Danzigin satamaan muutama päivä aiemmin saapunut taistelulaiva Schleswig-Holstein ampui sodan ensimmäiset laukaukset klo 04.45 kohti pientä puolalaista varuskuntaa, käynnistäen toisen maailmansodan ensimmäisen taistelun. Joidenkin historioitsijoiden mukaan Luftwaffen pommittajien ensimmäiset pommit osuivat sairaalaan ja kirkkoon Wieluńissa viittä minuuttia aiemmin.

 

Schleswig Holstein tulittaa Gdyniaa 13.09.1939.

Pian tämän jälkeen Saksan armeija vyöryi rajan yli. Adolf Hitler puhui aamulla radiossa: ”Viime yönä puolalaiset vakinaisten maavoimien sotilaat ensimmäisen kerran tulittivat aluettamme. Kello 5.45 me aloimme vastata tuleen, ja tästä lähtien pommeihin vastataan pommeilla.” Sota oli syttynyt.

Hitler seuraa joukkojensa etenemistä Puolan alueella.

Britannia ja Ranska vaativat Saksaa vetäytymään, mutta Saksa ei vetäytynyt. Seurauksena maat julistivat sodan Saksaa vastaan. Sota laajeni suurimpaan mittaansa vuonna 1941 kun Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon ja Japani teki yllätyshyökkäyksen Yhdysvaltoja vastaa Pearl Harbouriin.

Euroopan osalta sota tuli päätökseen toukokuussa 1945, kun Saksa antautui.

Sota päättyi Tyynellämerellä saman vuoden elokuussa Japanin antautumiseen, kun Yhdysvallat pudotti atomipommit kahteen japanilaiskaupunkiin.

JU-87 syöksypommittajat eli Stukat Puolan taivaalla.

INDEPENDENCE DAY OF UKRAINE

Tänään vietetään Ukrainan itsenäisyyspäivää – ja toivottavasti vielä ensi vuonnakin. Itsekin olen osallistunut Ukrainan taistelun tukemiseen joitakin kertoja pienillä summilla mm. YFF ry:n kautta. Ukrainaan on toimitettu näillä varoilla mm. ambulanssi ja lääkintätarvikkeita siviileille ja sotilaille sekä Ukrainassa oleville suomalaisille taistelijoille. Kesäkuun lopussa yksi ystäväni vei Harkovaan keräysvaroilla tarvikkeita täynnä oleva pick-upin, joka tarvikkeineen jäi sinne. Toisessa kuvassa on Harkovassa tämän vuoden raskaiden taistelujen alusta ollut Sergei uusien yökiikareiden kanssa. Ukrainalaisten tappiot ovat olleet raskaat siellä, mutta onneksi hyökkääjällä isommat!

Слава Україні!, Slava Ukrajini! Героям слава!, Herojam slava!